22. toukokuuta 2018

Kun mikään ei koskaan onnistu ja kaikki menee aina pieleen

Kun saan viikkokirjeeni tai blogini lukijalta kysymyksen tai ongelman, johon hän kaipaisi ratkaisua, ilahdun suunnattomasti, sillä rakastan haasteita ja auttamista. Usein viestin luettuani ensimmäinen ajatukseni kuitenkin on, että kunpa saisin tämän ihmisen nenäni eteen. Haluaisin niin kovasti päästä esittämään hänelle tarkentavia kysymyksiä, jotta saisin todellisen ongelman selville.

Aina kaikki tai ei mikään koskaan


Useimmiten asiat esitetään todella ylimalkaisesti. Yleistetään sanoilla kuten 
  • aina
  • kaikki
  • kukaan
  • koskaan
  • milloinkaan
  • mikään
  • ikinä

Ensinnäkään en usko, että esitetyt asiat ovat niin mustavalkoisia, että joku asia oikeasti tapahtuisi joko aina tai ei koskaan.

Yleistäminen on suosittu tehokeino, jota käytetään yleisesti kommunikoinnissa tai asioiden esittämisessä, mutta se toimii valitettavan harvoin - ainakaan jos haluaa jotain rakentavaa saada aikaiseksi. Olet varmasti itsekin huomannut negatiivisen vaikutuksen, jos olet aloittanut palautteen antamisen sanoilla "sinä et koskaan..." tai "sinä aina...".

Kehuissa ja positiivissa asioissa yleistäminen saattaa tuntua liioittelulta eikä siksi niin uskottavalta, mutta toki joskus se on ihan paikallaan. Kuka nyt ei haluaisi kuulla olevansa aina yhtä ihana ja rakastettava.

Haluatko varmasti juuri sitä?


Sen lisäksi, että en usko esitetyn asian olevan ihan niin mustavalkoinen kuin on annettu ymmärtää, en usein usko, että esitetty asia on se todellinen ongelma.

Ongelma on jossain syvemmällä, tai se koskee jotain tyystin toista asiaa, mutta kun todellista ongelmaa ei nähdä tai ei haluta nähdä, on helpompi syyttää jotain toista näennäistä ongelmaa. Jotain, mistä on helpompi saada ote. 

Hyvä esimerkki tästä on, että pitäisi laihtua viisi kiloa, jotta voisi olla onnellinen. Tällöin kaikki huomio laitetaan painonpudotuksen saavuttamiseen eikä siihen, miten ja mistä ylipäänsä tuntea onnellisuutta. Pahoittelen, jos seuraava paljastukseni tuottaa sinulle pettymyksen, mutta voin vakuuttaa sinulle, että viiden kilon pudotus ei tuo sinulle kaipaamaasi kokonaisvaltaista onnen tunnetta.

Toinen yleinen murehtimisen aihe tuntuu olevan aikaansaamattomuus. On joku asia, jota ei vain millään saada tehtyä tai se jää aina viime tippaan.

Joskus kyse on vain siitä, että asia pitää asettaa itselleen ensin sopivan kokoisiin palasiin tai luoda konkreettiset tavoitteet.

Mutta joskus asian pitäisi vain antaa olla ja jättää tyystin tekemättä. Ei tarvitse etsiä aikaa, vaan on vain osattava päästää irti asiasta, joka ei ole kiireinen eikä tärkeä eikä siten tekemisen väärtti.

Mitä oikeasti haluat muuttaa?


Yleistämisen, näennäisen ongelman esittämisen ja harhauttamisen takia on monesti todella haastavaa lähteä vastaamaan lukijan kysymykseen. Kun kysymys ei ole tarkka, on erittäin epätodennäköistä, että vastaukseni osuisi maaliin ja olisi suora vastaus siihen, mitä lukija kysyy.

Haluan kuitenkin ehdottomasti jatkossakin yrittää parhaani mukaan vastata lukijoideni esittämiin kysymyksiin. Kovasti toivon, että esittämäni vastakysymykset saavat aikaan ahaa-elämyksiä, joiden avulla kysyjä pääsee oikean ongelman jäljille. 

Mikä on oikea ongelma?


Tarkentavien vastakysymysteni tarkoitus ei ole mitenkään vähätellä esitettyjä ongelmia, vaan haluan vain varmistaa, että energiaa ja aikaa käytetään oikean ongelman ratkaisemiseen.

On turha pohtia, minkä värisen tai edes minkä auton ostaa, jos oikea valintatilanne on enemmänkin, kannattaako autoa edes hankkia vai voisiko sittenkin jokin muu liikkumismuoto olla parempi.

Tai miten saisin itseni käymään kolme kertaa viikossa salilla, jos oikeasti lähtisin niin paljon mieluummin vaikka uimaan, tanssitunnille tai lenkkipolulle.

Tai miten nyt vihdoin laihtuisin sen viisi kiloa, kun oikea ratkaisu olisi oppia hyväksymään ja rakastamaan itseään juuri sellaisena kuin nyt on.

Mikä on sinun ongelmasi?


Minkä koet olevan sinun suurin kompastuskivesi tällä hetkellä omannäköisen elämän luomisessa tai mihin sinä kaipaat apua juuri nyt? Saat jätettyä aihetoiveesi tai kysymyksesi blogin palautelomakkeen kautta.




Haluatko jatkossa tekstit suoraan sähköpostiisi joka maanantaiaamu?
Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.

Lisäksi saat heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

15. toukokuuta 2018

Aina kaikki vai ei mitään koskaan?

Tälle viikolle saat yksinkertaisen havainnointitehtävän.

Kiinnitä huomiota siihen, missä tilanteissa yleistät asioita eli käytät sanoja kuten
  • aina
  • kaikki
  • kukaan
  • koskaan
  • milloinkaan
  • ikinä

Huomioi yleistävät sanat niin puheessasi, kirjoituksessasi kuin ajattelussasi.

Kun huomaat käyttäväsi tai haluavasi käyttää yleistävää sanaa, mieti, onko se oikeasti paikallaan vai voisitko käyttää jotain tilannetta paremmin ja oikeammin kuvaavaa termiä.

Havainnoinnin myötä alat varmasti myös kiinnittää huomiota, kun muut yleistävät. Riippuen mistä tilanteesta on kyse, voit ehkä ystävällisesti kyseenalaistaa heidän sanavalintansa.

Harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia kuin puheessamme annamme ymmärtää. Rikasta maailmaasi ja kommunikaatiotasi lukemattomilla eri harmaan sävyillä ja anna itsesi yllättyä tarkemman viestinnän positiivisista vaikutuksista.




Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

8. toukokuuta 2018

Parempi elämä 5 minuutissa

Kerroin viime viikolla yksinkertaisesta harjoituksesta, jossa kirjoitat viisi minuuttia unelmaelämästäsi.

Olen tehnyt kyseistä tai vastaavaa harjoitusta jo useamman kerran, mutta nyt vasta otin sen säännölliseen ohjelmaani.

Aikaisemmin tuo harjoitus on jotenkin lannistanut. En ymmärtänyt, miksi ihmeessä ajattelisin omaa unelmaelämääni. Eikö siitä vain masennu, kun ei sitä kuitenkaan erittäin todennäköisesti voi saavuttaa.

Kuitenkin jos vaihtoehtoisesti lähden epäuskoni takia pienentämään unelmaani sellaiseksi, että koen sen voivani saavuttaa, se ei ole enää unelmani, eikä se siten inspiroi.

Iloinen jälleenkohtaaminen


Viimeisin kohtaaminen tuon harjoituksen kanssa oli pari kuukautta takaperin Varapuun valmennuksessa, jossa kehotettiin jatkamaan harjoituksen tekoa kerran kuussa. Kerrankin olin kuuliainen ja merkitsin harjoituksen kalenteriini neljän viikon päähän, jotta muistaisin tehdä sen. 

Tehtyäni harjoituksen ensimmäisen kerran kotona valmennuksen jälkeen tuntui kuin olisin vihdoin oivaltanut, mistä koko harjoituksessa on kyse. Merkitsin sen jälleen kalenteriini neljän viikon päähän, mutta tehtyäni sen nyt kaksi kertaa neljän viikon välein tuntuu tuo aikaväli liian harvalta. 

Haluan ehdottomasti miettiä unelmaelämääni useammin, kun nyt olen vihdoin tajunnut, mistä tuossa harjoituksessa on kyse. Seuraavaksi kokeilen tehdä harjoitusta viikon välein, kunnes asiat alkavat kunnolla hahmottua ja kirkastua ja viikon väli alkaa tuntua liian tiheältä.

Harjoituksen toistamisessa on se idea, että huomaat, mitkä toiveet pysyvät. Pikku hiljaa alat löytää sen, mitä oikeasti syvällä sisimmässäsi haluat. Alat huomata paremmin tilaisuuksia, joissa voit ottaa askeleita oikeaan suuntaan.

Toki joskus tulee otettua harha-askeleita tai tulee takapakkia, mutta siitä ei tule lannistua. Se on oppimisenpaikka, jotta jatkossa olet vielä varmempi siitä, mikä on oikea suunta. 

Olen jo matkalla


Tehtyäni tuon harjoituksen nyt kolme kertaa kahden kuukauden aikana oivalsin, että olen jo edennyt kohti unelmaelämääni. En ole vielä päässyt unelmaani, mutta olen päässyt lähemmäksi sitä, ja tajusin, että se on tämän harjoituksen idea ja voima ja siksi haluan nyt ehdottomasti jatkaa sen tekoa säännöllisesti. Ehkä jatkossa muutoksia parempaan tapahtuu vielä joutuisammin.

Muistan vielä aiempina vuosina kirjoittamiani tekstejä unelmaelämästäni ja yllätyin kuinka samanlaisena näen yhä edelleen unelmaelämäni. Voisi kuvitella unelmien muuttuvan, kun elämäntilanteet muuttuvat, mutta monet asiat ovat kuitenkin pysyneet samana vuosien varrella harjoitusta tehdessä.

Oikeat suuntaviivat


Toki jotkut unelman yksityiskohdat muuttuvat ja jotkut asiat tarkentuvat. Viimeksi harjoitusta tehdessäni epäröin miettiessäni kodistani näkyvää maisemaa. Halusin kirjoittaa merinäköalalla, mutta mietin, että kaipa se voisi olla järvikin. Että miksi sen täytyy olla meri. Hetken epäröityäni päätin kirjoittaa järvi- tai merimaisemalla, mutta heti sen kirjoitettuani alkoi tuntua pahalta ja vedin järvivaihtoehdon äkkiä yli. Sitten pystyin taas jatkamaan unelmaelämäni kuvailua.

Ilmeisesti unelmani on merimaisema, vaikka järjellä ajateltuna minulle kelpaisi tai riittäisi järvimaisemakin. Mutta kyllähän nuokin sanat, miten asiasta nyt kirjoitan, paljastavat, että koen järven olevan tyytymistä, eikä unelmaelämä ole tyytymistä. Jostain sisältäni kumpuaa halu merimaisemaan, mitä en pysty järjellä selittämään. Jokin vain vetää merta kohden, ja nyt kun ajattelen elämääni, niin kyllä minulla on parempi olo meren läheisyydessä kuin sisämaassa. Merimaisema tuntuu oikealta.

Älä odota, vaan tee nyt, mitä voit


Toinen iso oivallus oli, että vaikka unelmaelämäni puitteet ovat hulppeat, se ei estä minua toteuttamasta unelmaelämäni toimintoja jo nyt, vaikkakin sitten vaatimattomimmissa olosuhteissa. Siten pääsen välittömästi toteuttamaan ainakin osia unelmaelämästäni.

Unelmassani aloitan aamuni joogalla isolla lämmitetyllä terassilla samalla merimaisemaa ihaillen.

Edelleen unelmoin päivieni aloittamisesta joogalla, vaikka fakta on, että useimmat aamuni aloitan nykyään joogalla. Olen vihdoin toteuttanut sen osan unelmastani. Siihen meni vuosia, mutta nyt se on todellisuutta.

Siitä lähtien kun aloitin joogan harrastamisen vuonna 2010, haaveilin, että joskus aloittaisin aamuni joogalla. Vuodet kuluivat eikä asialle tapahtunut mitään. Ensin en kokenut, että osaamiseni olisi mahdollistanut sen kotona tehtäväksi ja aikatauluni eivät antaneet myöden käydä aamuisin kodin ulkopuolella ohjauksessa.

Sitten kun nettipalvelut mahdollistivat ohjauksen missä tahansa, minulla ei ollut kotonani tarvittavia puitteita. Joko ei ollut tilaa tai jos oli tilaa, ei ollut omaa rauhaa.

Lopulta sain tarvittavat puitteet eli riittävän ison asunnon ja oman rauhan. Sisustin olohuoneeni siten, että keskelle lattiaa jäi iso tyhjä tila. Esittelen sen vieraille tanssilattiana (missä tarkoituksessa sitä toki myös käytän), mutta ensisijainen idea tyhjässä tilassa on, että mahdun levittämään siihen joogamaton ja ojentamaan kädet ja jalat joka suuntaan ilman että tarvitsee varoa mitään.

Nyt joogaan melkein joka aamu. Minulla ei ole merimaisemaa, mutta aika lailla kaikki muu minulla on unelmani siitä osasta. Lisäksi voin tarvittaessa sulkea silmäni ja kuvitella maiseman. Mutta tuossa asiassahan pääasia on tekemisessä. Miksi odottaisin sitä unelmien asuntoa isolla terassilla ja merimaisemalla, kun voin toteuttaa unelmani jo nyt joka aamu tämänhetkisessä elämäntilanteessani.

Nauti siitä, mitä sinulla on


Toinen asia, josta muistan haaveilleeni aiempina vuosina, oli vaatehuone. Unelmassani vaatehuoneessani on kattoikkuna, meikkipöytä ja se on niin suuri, että siellä on ilo valmistautua päivään ja pukeutua.  

Nykyään minulla on vaatehuone! On ollut jo viimeiset kolme vuotta ja rakastan sitä.

Tänä keväänä olen vielä siivonnut sitä rankalla kädellä, joten nyt se alkaa vihdoin myös olla sellainen, että sinne on ilo mennä. Vaatteet ovat siististi järjestyksessä ja vaatevarastoni alkaa pikkuhiljaa olla nautinnollinen, eli vaatteet ovat sellaisia, joista tykkään ja joissa on hyvä olla. Tavoitteena on saada siivottua kaikki ylimääräinen, ahdistava ja epämukava pois.

Kattoikkunaa ei ole eikä tule tähän asuntoon, mutta ehkä kun lamppu palaa, voin ostaa kirkkaamman version tilalle.

Valmistaudu unelmaelämääsi


Olen itseasiassa todennut, että mitä enemmän karsin ja siivoan, sitä enemmän viihdyn kodissani. Unelmassanikin kotini on siisti. Kaikelle on paikka ja löydän kaiken tarvittaessa. Eikä minun tarvitse odottaa unelma-asuntoani sen saavuttaakseni.

Jos en nyt opettele uusia tapoja toimia maallisen omaisuuteni kanssa, ei muutos tapahdu silmänräpäyksessä, vaikka siirtäisin tämän kaiken huomenna unelmakämppääni. Ei muutto ole avain siistimpään elintapaan. Todennäköisesti samat kasat kertyisivät edelleen keittiön pöydälle.

Haluttu elintapa on opeteltava nyt tässä hetkessä. Kun teen tästä kodista viihtyisän ja siistin ja luon kaikelle oman paikkansa, voin vain siirtää ne toimintatavat joku päivä unelma-asuntooni.

Viisiminuuttisilla voit saada valtavan muutoksen aikaan


Juon joka aamu vastajauhetuista pavuista valmistettua kahvia. Mielestäni se makunautinto verrattuna suodatinkahviin on siihen kuluvan muutaman minuutin arvoinen.

Tuollaisilla pienillä asioilla olen lähtenyt rakentamaan unelmaelämääni. Etenen kohti unelmaani pienin askelin, mutta etenen. Itseasiassa joka päivä kirjaimellisesti vähintään viiden minuutin ajan, sillä käytän joka päivä vähintään viisi minuuttia karsimiseen. Tällä hetkellä työn alla ovat epämääräiset paperikasat. Voin myöntää suoraan, että ne ahdistavat, mutta kun pilkon työn viiteen minuuttiin päivässä, pystyn siihen.

Etenen kohti unelmaani aktiivisesti vähintään viisi minuuttia päivässä ja päiväni koostuu jo monesta unelmaviisiminuuttisesta. 

Ehkä jonain päivänä päiväni kaikki viisiminuuttiset ovat unelmaelämääni.

Olisiko sinun aika ottaa ensimmäinen viisiminuuttinen nyt ja tehdä unelmaelämäharjoitus. Viisi minuuttia on niin lyhyt aika, että väitän sen löytyvän jokaiselta.

Kun vain uskallat valjastaa viisi minuuttia unelmointiin säännöllisesti, vaikutus elämääsi voi olla maaginen. Uskallatko kokeilla?



Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

1. toukokuuta 2018

5 minuuttia voi muuttaa elämäsi

Seuraava harjoitus voi hämätä yksinkertaisuudellaan. Mutta vaikka se on yksinkertainen eikä vie paljoa aikaasi, se ei tarkoita, etteikö se voisi myös olla todella tehokas.

5 minuutin harjoitus


Ota kynä ja paperia, tai vielä parempi jos sinulla on jokin vihko tai muistikirja, johon voit jatkossakin tehdä samaa harjoitusta.

Varmista itsellesi oma rauhallinen tila viideksi minuutiksi. Tiedän, että se voi olla jollekin haastavaa, mutta nyt puhutaan viidestä minuutista. Pystyt siihen, jos oikeasti haluat. Tai jos viisi minuuttia on mahdoton, ota se mikä otettavissa on, ja tee harjoitus vaikka siitä näkökulmasta, miten sinulla jatkossa olisi mahdollisuus ottaa omaa aikaa viisi minuuttia.

Kirjoita viisi minuuttia omasta unelmaelämästäsi.

Siinä se on.

Kirjoitat vain, mitä mieleesi tulee.

Ensi viikolla kerron sinulle, mitä vaikutuksia harjoituksella on ollut omaan elämääni ja miksi koen, että jokaisen pitäisi tehdä tämä harjoitus säännöllisesti.



Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

24. huhtikuuta 2018

Mistä on hyvät päivät rakennettu

Kuluneena vuonna olen opetellut elämään uuden työ- ja unirytmin mukaan.

Todettuani olevani töiden jälkeen erittäin usein sekä henkisesti että fyysisesti väsynyt, päätin panostaa aamuihin. Prosessi ei ole ollut helppo eikä suoraviivainen, mutta tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen arkiaamuihini.

Riittävä yöuni

Riittävä yöuni on ehdoton. En tingi yöunistani kuin poikkeustapauksissa. Fyysinen virkeys ja mielen kirkkaus ovat niin oleellisia hyvinvoinnilleni, että haluan nauttia niistä niin usein kuin mahdollista - mieluiten joka päivä.

6,5 tuntia unta on minimi, jolla saan hyvän energian. Mutta huomioi, että 6,5 tunnilla en tarkoita, että voisin käydä nukkumaan puolilta öin ja heräisin virkeänä klo 6:30. Minulla on käytössäni fitbitin mittari unen mittausta varten, ja jotta oikeasti saan 6,5 tuntia unta, minun pitää nukkua 7-8 tuntia.

Välillä nukahdan välittömästi laskettuani pään tyynyyn ja välillä rauhoittuminen voi viedä yli tunninkin. Mutta jos varaan nukkumiselle 8 tuntia, voin olla varma, että herään seuraavana aamuna (ainakin suhteellisen) virkeänä.

Aamusivut

Herättyäni kirjoitan ensimmäiseksi aamusivut. Samaan aikaan hoidan öljypurskuttelun, johon minulla on jo muodostunut jonkinlainen riippuvuus. Sen tekemättä jättäminen tuntuu samalta kuin jättäisin hampaat pesemättä. Öljypurskuttelu nykyään vain kuuluu aamurutiineihini.

Kehon herätys

Öljypurskuttelun ja hampaiden pesun jälkeen on vuorossa aamujuoma, joka tällä hetkellä koostuu noin ruokalusikallisesta limemehua, teelusikallisesta jodioitua himalajansuolaa ja seitsemästä desistä huoneenlämpöistä suodatettua vettä.

Aamujuoman nauttimisen jälkeen teen aikatauluista riippuen 15-45 minuutin joogaharjoituksen ja käyn suihkussa.

Aamiainen

Suihkun jälkeen saattaa olla hiukan aikaa esimerkiksi sähköpostien läpikäyntiin, mutta viimeistään tuntia ennen töihin lähtöä alkaa aamiaisen valmistus.

Aamiaiseen kuuluu iso kuppi teetä, munakas juustolla ja leikkeleellä ja kurkkua.

Aamiaisen lopuksi nautin kylmän latteni, jonka valmistus on alkanut heti herättyäni.

Jo ennen aamusivujen kirjoittamista jauhan kahvipavut käsimyllyllä ja valmistan kupillisen kahvia. Kahvi saa jäähtyä huoneenlämmössä, kunnes puoli tuntia ennen aamiaisen valmistusta laitan sen vielä jääkaappiin viilenemään.

Lopuksi lisään kylmän kahvin joukkoon runsaasti maitoa, ja nautin latteni viihteen parissa aamiaisen lopuksi. Se on minun rauhallinen nautintohetkeni aamuisin.

Musiikilla lopullinen herätys

Viimeisen silauksen hyvälle startille päivään antaa musiikki. Samalla kun siistin itseni eli pukeudun, meikkaan ja laitan hiukset, kuuntelen musiikkia.

Voisin saada itseni nopeamminkin lähtövalmiiksi, mutta varaan mieluummin runsaasti aikaa, jotta ehdin laulaa ja ottaa muutaman tanssiaskeleen lähtövalmisteluiden lomassa.

Paras startti päivään

Noista aineksista syntyvät hyvät päiväni, joten sisällytän nuo viisi asiaa jokaiseen arkiaamuuni. Niiden toteutus toki vaatii sen, että herään 2,5-4 tuntia ennen työajan alkua. 3,5 tuntia on muodostunut ideaaliksi, jolloin ehdin tehdä kaiken ilman kiireen tuntua.

Seuraavat kellonajat toimivat tarkastuspisteinä ja ohjaavat toimintaani aamuisin:
  • klo 3: herätys, kahvin valmistus, aamusivut, öljypurskuttelu, aamujuoma
  • klo 4: jooga ja suihku
  • klo 5: aamiainen
  • klo 5:30: lähtövalmistelut
  • klo 6: työmatka
Töihin mennessä olen täynnä energiaa ja työkaverit ihmettelevät, mitä ihmettä pistän aamukahviini, mutta en tulekaan sinne suoraan sängystä repäistynä ilman aamupalaa, kuten useimmat heistä tuntuvat tekevän.

Kun työpäivä alkaa, olen ollut hereillä jo useamman tunnin. Olen herättänyt kehoni ja antanut sille hyvää energiaa ja olen siivonnut mielestäni edellispäivän kuonat aamusivujen avulla. Olen valmis vastaanottamaan uuden päivän.

Miten sinä saat hyvän startin päivään?


Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

17. huhtikuuta 2018

Mille pohjalle rakennat päiväsi?

Miten ja millä aloitat päiväsi?
Millainen on aamurutiinisi?

Entä palveleeko nykyinen aamurutiinisi sinua riittävän hyvin?
Saatko sen avulla hyvän startin uuteen päivään, vai kaipaisiko rutiinisi kenties päivitystä tai tuunausta?

Mihin aamusi kuluvat?


Jos olet valmis selvittämään, mihin aamusi oikeasti kuluvat, kirjaa tällä viikolla vähintään yhden arkiaamusi kulku. Riippuen aamurutiiniesi pituudesta kirjaa muistiin vähintään 15 minuutin välein, mitä olet juuri silloin tekemässä. Toinen vaihtoehto on tehdä kirjaus aina kun vaihdat aktiviteettia.

Kun näet kirjallisesti normiaamusi rutiinit ja kuinka paljon niihin kuluu aikaa, sinun on helpompi huomata muutostarpeita.

Tämänhetkisten toimintamallien kyseenalaistaminen on paikallaan erityisesti, jos et saa haluamiasi tuloksia ja kaipaat muutosta nykyiseen olotilaasi.

Mitä sun juomapullossa on?


Ensi viikolla paljastan sinulle omat aamurutiinini eli saat vastauksen työkaverieni kysymykseen, mitä ihmettä vedän, kun olen niin energinen heti aamusta.




Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

10. huhtikuuta 2018

Minä olen nyt tässä, kiitos

Olen viime viikkoina miettinyt, mitkä olisivat omat voimasanani.
  • Sanat, jotka lausun hetkellä, jolloin haluan palauttaa mieleeni elämän tarkoituksen.
  • Sanat, jotka tuovat minulle voimaa huonoina hetkinä.
  • Sanat, jotka antavat minulle rohkeutta toteuttaa unelmiani.

Voimasanat

Idean voimasanoihin sain Brendon Burchardilta, joka kysyy itseltään joka ilta: Elinkö? Rakastinko? Merkitsinkö? Nämä kolme kysymystä palauttavat hänet elämän tärkeiden asioiden äärelle ja auttavat tekemään päivittäin oikeita valintoja.

Mutta mitkä sanat toimisivat minulle? Mitkä ohjaisivat minun elämääni eteenpäin haluamaani suuntaan?


Ensin yritin Brendonin tyyliin määritellä itselleni kolme kysymystä, mutta en löytänyt kolmea verbiä, jotka saisivat minut innostumaan, vaikka kokeilin niin suomen kuin englannin kielellä.

Pohdintani sai uuden muodon, kun minulla heräsi halu tilata uusi travellers notebook eli matkailijan muistikirja. Kyseessä ovat nahkaiset kannet, joihin voi pujottaa kuminauhaan haluamansa sisällön.

Minulla on jo yksi travellers notebook jokapäiväisessä käytössä. Siitä löytyvät kalenterini ja bullet journalini eli bujo. Kannessa on kaiverrettuna teksti:
This is it
Mein Leben
Just do it

Eli suomennettuna: Tämä se on, minun elämäni, tee se vain.

Noiden sanojen tarkoitus on auttaa minua keskittymään omaan elämääni ja motivoida toimintaan. Ne työntävät minua eteenpäin, mutta ne eivät oikein toimi voimasanoina, joiden tarkoitus on ohjata oikeaan suuntaan.

Viimeiset viikot olen mutustellut sanoja: Minä olen nyt tässä, kiitos.

Nämä sanat auttavat minua palaamaan tähän hetkeen, jossa yleensä kaikki on hyvin. En murehdi menneitä enkä märehdi tulevaa vaan keskityn hetkeen, ja olen kiitollinen siitä, kuka olen juuri nyt. Menneisyyteni on minut siihen hetkeen kuljettanut ja tulevaisuuteeni pystyn vaikuttamaan valinnoillani.

Minä olen nyt tässä, kiitos

Nämä sanat elin vahvasti todeksi viime perjantaina, kun istuin lääkäriaseman sohvalla. Olin juuri käynyt tarkistuttamassa sormeni leikattuani siitä osan kärkeä pois töissä. Lisäksi olin saanut jäykkäkouristusrokotuksen, minkä johdosta sairaanhoitaja oli ohjannut minut odottelemaan vartiksi, jotta apu on lähellä, jos saan rokotuksesta jonkun äkillisen reaktion.

Kun istuin siinä ja nautin kaikessa rauhassa latteani, katselin samalla ikkunasta ulos normaaliin arkipäivään ja olin onnellinen. Sain hengähtää hetken luvan kanssa aivan rauhassa ja nautin siitä suunnattomasti. Minulla ei ollut kiire mihinkään, kun ainoa tehtäväni sillä hetkellä oli vain istua siinä ja kuulostella omaa oloani. 

Nauru parantaa

Työaamu ei ollut todellakaan mennyt suunnitelmien mukaisesti, mutta akuutti hätä oli onneksi jo ohi. Verenvuoto oli lakannut, kaikki mahdollinen oli tehty ja nyt ei auttanut muu kuin odottaa sormen paranemista.

Kuten tapoihini kuuluu, revin kaiken ilon irti tuostakin tapahtumasta. Sormi, josta leikkasin palan, oli oikean käden keskisormi. Pääsin siis hyvällä omalla tunnolla näyttämään perjantaina keskisormea niin työkavereille kuin esimiehellekin ja siniseen siteeseen kääritystä sormestani tuli hyvä naurun aihe sille päivälle. Vitsiksi muodostui, että olinko näyttänyt väärälle tyypille keskaria.

Monet pyysivät anteeksi nauruaan, sillä eihän toisen tapaturma ole naurun aihe, mutta minä vain heitin lisää löylyä kiukaalle. Saa nauraa. Minäkin nauroin. Nauru parantaa ja mieluummin minäkin nauran tilanteelle kuin itken ja suren. Hyvällä energialla eteenpäin. Se on mielestäni paras tapa toimia. 

Nauru ei tullut heti

Siinä vaiheessa kun vahinko kävi ja sormeni alkoi vuotaa verta, olin pienessä paniikissa. Vetäydyin syrjään ja soitin työterveyshuoltoon. Sain ohjeet, miten tyrehdyttää verenvuoto ja mihin hakeutua hoitoon. Sitten menin työnjohdon koppiin, paljastin tapahtuneen ja kysyin, onko ensiaputaitoista paikalla.

Saatuani riittävät ohjeet verenvuodon tyrehdyttämiseen ja verentulo vihdoin lakkasi, alkupaniikki laantui, enkä enää kokenut tarvetta lähteä ensiapuun. Ilmoitin tapahtuneesta esimiehelle ja teimme tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön.

Kun akuutti tilanne oli ohi, jouduin tunteiden valtaan. Koin huolta siitä, miten työt saadaan nyt hoidettua ja olin vihainen itselleni tapahtuneesta ja surin kaikkea sitä, mitä en pystyisi nyt lähitulevaisuudessa tekemään.

Kun tapahtuneesta oli kulunut tunti, soitin uudestaan työterveyshuoltoon ja varasin ajan lääkärille, jotta joku tarkistaisi sormeni tilanteen ja antaisi hoito-ohjeet. Silloin huolehdin eniten siitä, että sormeni lähtee paranemaan hyvin, ja että tapahtuneesta ei koidu mitään ikäviä jälkiseuraamuksia.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

En jaksa valittaa ja voivotella, vaan haluan löytää joka tilanteesta ne parhaat puolet, ja koen, että tapaturmasta koitui lopulta paljon hyvää.

Lääkäriaikaa odotellessa ja lääkärikäynnin jälkeen tein mitä pystyin. En kyennyt normaaleihin työtehtäviini, mutta ehdin tehdä tärkeitä työtehtäviä, jotka normaalisti lykkääntyvät, kun kiireelliset menevät tärkeiden edelle.

Lisäksi sain vartin häiriöttömän kahvitauon, jota olin kaivannut koko viikon ja joka todellakin oli tarpeen. Surullista on, että minun piti luopua palasta sormeani saadakseni kipeästi kaipaamani seesteisen kahvitauon.

Tapaturma myös auttoi hidastamaan ja keskittymään oleellisen. Se teki minulle oikeasti hyvää, vaikka sitä ei olekaan niin mukava myöntää.

Suurin työ on armollisuudessa itseä kohtaan, että annan tapahtuneen itselleni anteeksi. Vahinkoja sattuu. Osa sen päivän töistä jäi tekemättä tapaturmani takia, mutta jotain muuta taas tuli tehtyä sen johdosta. Elämä on valintoja ja tuona päivänä tapaturma ohjasi valintojani.

Mutta niin kauan kun voin lausua sanat minä olen nyt tässä, kiitos, eivät asiat kovin huonosti voi olla. Ne ovat itseasiassa aika hyvin.

Mitkä ovat sinun voimasanasi?


Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

3. huhtikuuta 2018

Mitkä ovat sinun voimasanasi?

Oletko määritellyt itsellesi omat voimasanasi?

Sanat, jotka lausut hetkellä, jolloin haluat palauttaa itsellesi mieleen elämän merkityksen.

Sanat, jotka tuovat sinulle voimaa huonoina hetkinä.

Sanat, jotka antavat sinulle rohkeutta toteuttaa omia unelmiasi.

Mitkä ovat sinun voimasanasi?


Haastan sinut nyt miettimään tämän viikon ajan omia voimasanojasi. 

Jos sinulla on jo sellaiset, mieti ovatko ne vielä toimivat vai vaatisivatko ne jonkinlaista päivitystä tai tuunausta.

Jos sinulla ei ole vielä voimasanoja, mieti mitkä sanat voisivat toimia juuri sinulle.

Kun keksit jotain, testaa sanojen teho. Jos sanat eivät herätä mitään sisälläsi, jatka etsimistä, kunnes löydät sanat, jotka oikeasti puhuttelevat sinua.



Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

27. maaliskuuta 2018

Mitä parasvointi tarkoittaa + toimistotyöläisen taukojumppa

Aikoinaan miettiessäni yritykselleni nimeä keksin sanan parasvointi.

Parasvointi tietenkin juontaa juurensa sanasta hyvinvointi, mutta mietin, miksi pysähtyä siihen. Miksi tähdätä hyvään, kun voi tähdätä parhaaseen.


En halunnut vain hyvää vointia. Halusin parasta mahdollista vointia ja perfektionistille sisälläni kelpaa totta kai vain paras. Mutta vaikka täydellisyyden tavoittelu on turhaa, ei parhaan tavoittelu edelleenkään ole mielestäni väärin ajateltu. Anna kun selitän miksi.

Pääset pidemmälle

Kun tähtäät parhaaseen, päädyt ehkä hyvään. Vanha suomalainen sananlaskukin toteaa, että se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tai sama idea hieman motivoivammin ilmaistuna: Tähtää kuuhun. Vaikka tulisi huti, päädyt tähtien joukkoon.

Eli kun tähtäät parhaaseen, pääset erittäin todennäköisesti pidemmälle kuin vain hyvään tähdätessä. Lisäksi kuuhun tähtääminen todennäköisesti motivoi sinua enemmän kuin pelkkä kuuseen kurkottaminen. 


Absoluuttisesti parasta ei ole olemassa

Toinen juju asiassa on, että kukaan ei määrittele kestävästi, mitä paras tarkoittaa. Parasvointi tarkoittaa vain sinulle parasta mahdollista vointia kullakin elämäsi osa-alueella juuri sillä hetkellä.

Ei ole olemassa mitään absoluuttisesti parasta, kuten ei ole myöskään olemassa täydellistä. Niitä ei voi määritellä tyhjentävästi.
Parasvointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, mitä sinä ajattelet, että on parasta mahdollista sinulle. Todennäköisesti se on tänään eri kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten, vuosi sitten tai vaikka jopa viikko tai päivä sitten.

On myös muistettava, että aina paras ei välttämättä ole edes hyvä. Jos jokin elämäsi osa-alue on nyt surkealla tolalla, voi olla, että tähtäät tyydyttävään, ja se on parasta sinulle tällä hetkellä. Paras oikeasti kattaa koko skaalan.

Parasvointia elämän joka osa-alueella

Parasvointi ei myöskään tarkoita pelkästään fyysistä hyvinvointia tai henkistä hyvinvointia. Parasvointi kattaa koko elämäsi.

Esimerkiksi:
  • Mikä on parasta mahdollista liikuntaa kehollesi tällä hetkellä?
  • Mikä on parasta mahdollista ravintoa?
  • Millaisessa kodissa viihtyisit parhaiten?
  • Millaista perhe-elämäsi olisi parhaimmillaan?
  • Millaista sosiaalista elämää haluaisit viettää?
  • Miten haluaisit viettää vapaa-aikasi?
  • Miten voisit hoitaa raha-asiasi parhaiten?
  • Mitä ihosi kaipaa?
  • Mitä mielesi ja sielusi halajaa?

Mikä elämäsi osa-alue kaipaa juuri nyt kipeiten huomiota?

Millä tavalla saisit helpoiten lisättyä omaa parasvointiasi?

Mikä on sinun seuraava askeleesi kohti omaa parasta mahdollista vointiasi?


P.S. Yllätyin, mitä lähdin itse tekemään kirjoitettuani tämän tekstin.

Hain vaatehuoneesta jumppakuminauhan, jota en ollut koskaan ennen käyttänyt ja tein jumppaliikettä, joka auttaa yläselän ja niskan vaivoihin. Todellakin olin sen tarpeessa, mutta en ollut koskaan ennen saanut aikaiseksi.

Olin kuvitellut, että minun pitäisi raahautua salille sitä varten, mutta nyt palaset loksahtelivat paikoilleen ja kun tarve oli suurin, keksin, että voin tehdä sitä kotonakin ja minulla on kaikki tarvittava sen tekemiseen.

Omalla mielellä ja sillä mitä uskot, vaikutat valtavasti omiin valintoihisi ja sitä kautta elämääsi.

Tekemäni jumppaliike kuminauhalla todellakin oli jotain, joka juuri siinä hetkessä varmasti lisäsi helpoiten ja eniten omaa hyvinvointiani ja auttaa tulevaisuudessa luomaan ja ylläpitämään sitä. Saan tavasta loistavan taukojumpan tietokoneella työskentelyn oheen.

Vinkin liikkeeseen sain Joni Jaakkolan Linkedinissä jakamasta jutusta. Suosittelen kokeilemaan. Jumppakuminauha ei paljoa kustanna, ja ehkä sinultakin jo löytyy sellainen.


Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

20. maaliskuuta 2018

Mitä parasvointi tarkoittaa sinulle?

Oletko koskaan ajatellut, mitä tarkoittaa paras mahdollinen vointi?

Oletko määritellyt itsellesi, mikä olisi huipputaso sinulle?

Mitä täysi kymppi tarkoittaisi sinulle fyysisessä hyvinvoinnissa?

Entä miten täysi kymppi henkisessä hyvinvoinnissa eroaisi nykytilanteestasi?
Vai eroaisiko se mitenkään?

Entä mitä paras mahdollinen tarkoittaisi elämäsi muilla osa-alueilla kuten
  • koti
  • terveys
  • henkisyys
  • harrastukset ja vapaa-aika
  • itsensä kehittäminen ja opiskelu
  • työ
  • raha
  • perhe
  • ystävät
  • parisuhde

Voit jättää asian hautumaan mieleesi, mutta ota tällä viikolla joku hetki kirjoittaaksesi asioita paperille. Tai ota nyt heti hetki aikaa itsellesi.

Kirjoita, mikä olisi ideaali tilanne sinulle kullakin elämäsi osa-alueella.

Kun kirjoitat ja konkretisoit ajatuksiasi, mieleesi varmasti kumpuaa ideoita, mitä voisit tehdä saadaksesi nykyisen tilanteesi lähemmäksi ideaaliasi.

Valitse ideoistasi yksi ja ota sen toteuttamisella tällä viikolla jälleen yksi askel lähemmäksi parasvointiasi.




Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

13. maaliskuuta 2018

Älä hymyile, älä naura, äläkä nyt ainakaan itke!

Seuraava muistikuva on jäänyt vahvasti mieleeni teinivuosilta.

Istuin kahden parhaan tyttökaverini kanssa juttelemassa keittiönpöydän ääressä ja yhtäkkiä aloin itkeä ilman selkeää näkyvää syytä.

Kun kyyneleeni valuivat valtoimenaan ja itkuni alkoi mennä hysteeriseen suuntaan, kaverini huolestuivat.

Hetken päästä he kuitenkin hämmästyivät, kun aloinkin nauramaan, mutta sitten taas itkin.

Itkin ja nauroin vuorotellen ja yhtä aikaa. Kaverini eivät tienneet mitä tehdä. Pitikö heidän lohduttaa minua vai nauraa kanssani.

Lopulta he päätyivät nauramaan kanssani tilanteen älyttömyydelle, mikä oli täysin oikea ratkaisu siinä hetkessä.


Älä naura

Saan monesti uusia ihmisiä tavatessani kuulla, että älä naura. Hämmästyn aina yhtä paljon tuota tokaisua, sillä yleensä se sanotaan silloin kun vain hymyilen.

Jos haluan korjata väärinkäsityksen, kerron vastapuolelle ystävällisesti, että naurustani kuuluu yleensä ääni. Nyt ei kuulu ääntä, joten minä vain hymyilen.

Jos taasen tilanne on ohimenevä, saatan olla sanomatta mitään. Totean vain hiljaa mielessäni, että tämän ihmisen kanssa en varmaankaan halua viettää enempää aikaa, sillä miksi tuhlaisin elämääni ihmiseen, joka haluaa, että lakkaan hymyilemästä.

Älä hymyile

Miksi sä hymyilet? Ei toi voi olla noin kivaa, totesi työkaverini minulle viitaten työtehtävääni ja kasvoillani olevaan leveään hymyyn, kun tapasimme yllättäen työpäivän aikana.

Vastasin hänelle, että totta kai hymyilen hänet nähdessäni. Miksi en hymyilisi. Minusta se on luonnollista, kun kohtaa yllättäen tutun ihmisen, joka herättää positiivisia fiiliksiä.

Mitä sä oot vetänyt? Älä oo noin innoissasi.

Kun joskus oikein innostun jostain tai olen täynnä energiaa ja tarmoa, minun käsketään rauhoittua.

Kun kohtaan tällaisen hyvää energiaa tukahduttavan muurin, vaihdan vain suuntaa ja jatkan energiani kanssa jonnekin muualle.

Silloin monesti yksinolo on parasta. Saan rauhassa toteuttaa, eikä tarvitse käyttää energiaa poimiakseen kapuloita rattaista.

Lääkitys kunnossa

Lounastauolla minut löytää usein nauramasta kyyneleet silmissä jollekin vitsille tai tilannekomiikalle. Jutut ovat yleensä sitä levottomampia mitä pidemmälle työviikko on edennyt ja mitä raskaampi viikko on ollut.

Silloin yleensä saan kuulla, että muutkin haluavat sitä, mitä minä vedän. Minulla tuntuu olevan lääkitys kunnossa, kun nauran sydämeni kyllyydestä.


Lääkitys ei kunnossa

Kun joskus avaudun jollekin ja kerron jotain, mitä elämässäni on tapahtunut, tai jokin tilanne vie minut ei niin miellyttäviin muistoihin, saatan itkeä.

Ootko masentunut? Syötkö sä jotain lääkkeitä? Pitäiskö sun mennä terapiaan?

Tällaisia kysymyksiä kuulen, kun joku näkee kyyneleeni. Ikään kuin itku olisi pelkästään merkki masennuksesta ja sitä pitäisi lääkitä ja terapian avulla voisin lakata itkemästä lopullisesti. Tästä näkövinkkelistä katsottuna maailmassa on sitten aika monta vauvaa ja lasta, jotka ovat terapian tarpeessa ja kärsivät masennuslääkkeiden puutostilasta.

Miksi tunteita ei saisi kokea ja ilmaista?

Kaikki nämä tilanteet laittavat miettimään, miksi ääritunteet nähdään niin pahana. Mikä tasapaksussa elämässä ja tunteettomassa apatiassa on niin ihannoitavaa?

Miksi ei saisi hymyillä?
Miksi ei saisi nauraa?
Miksi ei saisi olla energinen ja innoissaan?
Ja varsinkin - miksi ei saisi itkeä?

Itku on minulle vain yksi tapa ilmaista tunteita aivan kuten hymy ja naurukin. En näe niissä mitään pahaa.

Minä saatan itkeä katsoessani elokuvaa tai lukiessani kirjaa. Saatan jopa itkeä kuullessani kauniin musiikkikappaleen. Kertooko sekin masennuslääkkeiden puutostilasta?
Saatan vuodattaa muutaman kyyneleen, kun minuun sattuu tai vaikka säikähdän jotain vaaratilannetta liikenteessä. Ensin lentävät ärräpäät ja niiden jälkeen vierivät kyyneleet joko lievittääkseen kipuani tai ihan vain kiitollisuudesta, että selvisin säikähdyksellä.

Saatan myös itkeä, kun jokin asia harmittaa minua, sillä käytän itkua työkaluna. Liika on toki liikaa mitä tahansa, myös itkemisessä. Liiasta itkemisestä tulee helposti päänsärkyä, mutta muutama vuodatettu kyynel kohentaa kummasti mieltä.

Vastakohdat ja vaihtelu luovat tasapainoa

Ilman sadepäiviä emme osaisi nauttia auringosta. Ilman pakkasta emme osaisi arvostaa lämpöä. Ilman pimeää emme näkisi valoa ja ilman rotkoja ei olisi huippuja.

Mikä tunteiden vuoristoradassa on niin väärin, että sitä pitää lääkitä? Eikö voitaisi vain hyväksyä se, että toiset pitävät enemmän vuoristoradan vauhdikkaasta menosta ja toiset enemmän hitaasti ja tasaisesti etenevästä maisemajunasta.

Sen toki ymmärrän, että suuret tunteet ja tiukat kurvit saattavat pelottaa tasaisesta kyydistä nauttivia.

Minua omat suuret tunteeni eivät pelota, sillä tiedän, että ne liikkuvat keinun lailla. Vaikka olisin seuraavaksi silmittömän vihainen tai surullinen, voin taas hetken päästä olla iloinen ja nauravainen. En jää kiinni tunteisiini, vaan elän hetkessä.

Tässä hetkessä eläminen

Kun oikeasti elän ja koen elämääni, siihen sisältyy sekä huonoja että hyviä tunteita.

Ihmisten kohtaaminen herättää useimmiten hyviä fiiliksiä, joten siksi saatat nähdä minut hymyilemässä.

Jos taasen näet minut joskus itkemässä, ota se kohteliaisuutena, että uskallan olla niin avoin ja haavoittuvainen sinun edessäsi. Olen silloin täysin oma itseni. Sydän avoinna, valmiina vastaanottamaan rakkautta ja huolenpitoa.

Pidetään toisistamme huolta, ja annetaan toistemme hymyillä, nauraa ja itkeä.

Jos näet jonkun itkevän, kysy tarvitseeko hän apua. Ehkä pelkkä läsnäolo tai nenäliinan ojentaminen voi auttaa.

Jos näet jonkun hymyilevän, vastaa siihen hymyllä.

Jos kuulet jonkun nauravan, ime siitä hyvää energiaa myös itseesi. Ehkä pääset myös yhtymään nauruun. Jotkut ovat jopa valmiita maksamaan siitä ilosta mennessään naurujoogatunnille. Minun seurassani pääset nauttimaan naurusta ihan ilmaiseksi.

Opettelin nauramaan

Aikaisemmin, kun joku kertoi vitsin, minä vain hymyilin väkinäisesti tai hymähdin. En estoiltani osannut nauraa, mutta onneksi se on opittavissa oleva taito.

Minä opettelin uudestaan nauramaan aikuisiällä, enkä aio nyt luopua siitä vaan harjoittelen päivittäin pitääkseni taitoa yllä. Sanon uudestaan, sillä uskon osanneeni nauramisen taidon lapsena ja nuorena.

Nauramaan oppiminen on niitä taitoja, joista olen eniten ylpeä. Nyt kun ajattelen, mitä kaikkea hyvää ja kuinka paljon hyvää nauramisen uudelleen oppiminen on tuonut elämääni, minua alkaa itkettää, sillä olen niin kiitollinen siitä taidosta.

Kyllä. Nyt itken ja nauran samaan aikaan ja vuorotellen. Kaipa se sitten on minun tavaramerkkini. Ehkä se on sitä, mitä kutsutaan ilon kyyneleiksi, enkä aio tukahduttaa niitä lääkkeillä tai terapialla vaan aion ruokkia niitä elämällä.

Koska sinä olet viimeksi itkenyt onnesta?


Haluatko saada joka maanantaiaamu parasvointia sähköpostiisi?

Tilaa Nyt on aika -viikkokirje. Saat lisäksi heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.