Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelma. Näytä kaikki tekstit

15. tammikuuta 2019

Vuoden 2019 tavoitteet toteen

Nyt on aika tehdä suunnitelmat vuodelle 2019 ja ottaa ensimmäiset askeleet kohti tämän vuoden tavoitteiden saavuttamista.

Listaa tapahtumat

Ota kalenterisi esiin ja katso, mitä kaikkea sinulla on jo sovittuna tälle vuodelle:
  • tapahtumia
  • merkkipäiviä
  • lomia
  • ym. huomioitavaa

Päätä tavoitteet

Seuraavaksi tee lista tämän vuoden tavoitteistasi. Jos sinulla on jo tavoitelista, nyt on hyvä aika päivittää se.

Listaa kaikki, mitä haluat tulevan vuoden aikana tapahtuvan, esimerkiksi:
  • Mitä haluat tehdä?
  • Mitä haluat saada aikaan?
  • Mitä haluat muuttaa?
  • Mitä haluat kokea ja kokeilla?
  • Mitä haluat oppia?
  • Missä haluat käydä?
  • Ketä haluat tavata?
  • Minne haluat matkustaa?
Lopuksi kirjaa vielä jokaisen asian perään joko ajankohta, jolloin haluat sen tehdä tai määräaika, johon mennessä haluat asian saavuttaa.

Tarkista suuntasi säännöllisesti

Olet varmaan joskus kuullut tai lukenut tapauksesta, jossa joku teki unelmakartan, unohti sen, jossain vaiheessa löysi sen jälleen ja totesi unelmansa toteutuneen.

Nämä tarinat ovat upeita ja inspiroivia, mutta kun aktiivisesti ja säännöllisesti teet asioita unelmiesi eteen, ne toteutuvat suuremmalla todennäköisyydellä ja nopeammin kuin kerran unelmoimalla ja sitten unohtamalla.

Kerran kuussa

Lue vähintään kerran kuukaudessa tavoitelistasi ja poimi sieltä tavoitteet, joiden eteen aiot seuraavan kuukauden aikana tehdä jotain.

Kerran viikossa

Palauta mieleesi vähintään kerran viikossa sille kuukaudelle valitsemasi tavoitteet, tarkista tulevien viikkojen tapahtumat ja suunnittele tulevan viikon tavoitteet ja aikataulut niiden pohjalta.

Päivittäin

Joka päivä, joko illalla viimeiseksi tai aamulla ensimmäiseksi, suunnittele tulevan päivän kulku ja tavoitteet.

Muutamasta minuutista hyötyä koko päiväksi

Tämä kaikki suunnittelu kuulostaa äkkiseltään paljolta. Mutta kun sisäistät suunnittelun ja ennakoinnin osaksi rutiinejasi, siihen ei oikeasti kulu montakaan minuuttia päivässä ja suunnittelusta saatava hyöty kattaa mennen tullen siihen kuluvan ajan kustannukset.

Mielestäni ei ole lainkaan paha käyttää aamusta muutama minuutti päivän suunnitteluun, kun pystyn sen seurauksena toimimaan loppupäivän järjestelmällisesti ja mieli selkeänä. Ilman suunnitelmaa stressi saa minusta yliotteen, ja uppoudun ennemmin tekemään jotain helppoa kuin keskityn tärkeisiin asioihin.

Kun haluat saada enemmän aikaa elämäsi tärkeille asioille ja toimia tavoitteellisemmin, säännöllinen suunnittelu on keino sen saavuttamiseen.

Päiviesi suunnittelussa sinut auttaa alkuun Luo onnistunut päivä -ohjeistus, jonka saat maksutta käyttöösi täältä.




Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

23. tammikuuta 2018

Miten treenata aamuisin

Haaveiletko koskaan, että aloittaisit päiväsi liikunnalla?

Kävisit lenkillä, tekisit salitreenin tai vaikka joogaisit. Suihkun ja aamupalan jälkeen pääsisit aloittamaan päiväsi virkeänä ja hyvillä mielin, sillä olet ensimmäiseksi huolehtinut omasta hyvinvoinnistasi.


Liikunnan iloa aamuisin

Kun työpäiväni alkoivat klo 10, kävin aamuisin salilla ja pidin siitä. Oli mukava aloittaa päivä reippaasti. Parasta siinä kuitenkin oli se, että työpäivän jälkeen ei enää tarvinnut jaksaa lähteä mihinkään.

Kun aloitin työn, jossa työpäivät alkavat aamuisin klo 6:30, en edes ajatellut aamutreenin mahdollisuutta eikä silloisen salini aukioloaika olisi sitä edes mahdollistanut. Mutta en myöskään saanut raahattua itseäni salille työpäivän jälkeen.

Lopulta kun olin ehtinyt maksaa vuodenpäivät turhaan kuntosalijäsenyyttä, olin valmis löytämään uusia ratkaisuja. Tutkin kodin ja työpaikan lähiympäristön liikuntapaikkatarjontaa ja ykkösvaihtoehdoksi nousi kuntosali, jolle pääsee treenaamaan milloin vain.

Hyvä suunnittelu luo mahdollisuuden onnistumiseen

Halusin nähdä konkreettisesti, miten aamusali on mahdollista toteuttaa, joten otin ruutupaperin ja kynän ja piirsin paperille viikonpäivät. Sijoitin viikkoon yöunet, työpäivät ja kaiken kiinteän viikkoaikataulustani kuten saunavuoron.

Aiempi rytmini oli herätä arkiaamuisin kolmelta, jotta ehdin kirjoittaa aamusivut ja tehdä muita kirjoitushommia ennen aamutoimia. Suunnitelmasta totesin, että puoli tuntia aikaisempi heräämisaika riittää hienosti, jotta ehdin kirjoittaa aamusivut ja käydä salilla ennen aamiaista ja töihin valmistautumista.

Myönnän, että revin tuon ylimääräisen puolituntisen yöunistani. Olin aiemmin varannut unille klo 19-03 välisen ajan, mutta nyt vähensin siitä puoli tuntia. Perustelin vähennyksen sillä, että harvemmin ehdin klo 19 sänkyyn, joten todellinen uniaika on ennemminkin ollut 20-03. Nyt pysyn paremmin nukkumaanmenoajassani ja nukahdan todella nopeasti, joten uniseurannastani olen voinut todeta, että aikataulumuutos ei ole vaikuttanut itse yöunien pituuteen.

Jotta sinä saisit treenin mahtumaan aamuusi, sinunkin ehkä pitää herätä normaalia aikaisemmin, vai löytyykö aamuistasi liikunnalle hyödynnettävää luppoaikaa? Ehkä voit siirtää jonkin nykyisen aamutoimen muuhun ajankohtaan tai vain korvata sen liikunnalla?


Miten saan itseni salille aamuisin klo 3.30

Kun olin todennut uuden aikataulun toimivaksi paperilla, oli aika pistää suunnitelma toteutukseen.

Ennakkovalmistelut

  • kuntosalikortti
  • treeniin sopivat vaatteet ja kengät
  • kuntosaliohjelma tai muu suunnitelma, mitä tehdä salilla
  • treenin sijoittaminen viikkoaikatauluun (arkisin ma, ke ja pe klo 3:30-4:30)

Edellisenä iltana

  • tulevan treenin suunnittelu
  • salikassin pakkaaminen
  • treenivaatteet valmiiksi

Aamulla

  1. Vessa
  2. Aamusivut ja öljypurskuttelu
  3. Hampaiden pesu ja aamujuoma
  4. Treenivaatteiden pukeminen ja hiusten laitto
  5. Ulkovaatteet päälle ja menoksi


Kun on aika toimia, ei ajatella

Kun haluat saada jotain aikaan, joka ei ehkä ole niin mielekästä tai mukavaa, sinun on tehtävä suunnittelu ja päätös ennakkoon. Kun on aika toimia, et missään nimessä saa ruveta ajattelemaan.

Ajattelemalla saat itsesi vain ylipuhuttua pois toiminnasta, joten älä tee sitä karhunpalvelusta itsellesi. Salille et pääse ajattelemalla - ainoastaan toimimalla.

Kun herätyskello soi, älä kyseenalaista sen tärkeyttä vaan nouse vain ylös. Luota siihen, että olet tehnyt viisaan päätöksen aiemmin.

Aamulla aikataulusi on todennäköisesti myös niin tiukka, ettei sinulla ole edes aikaa jäädä miettimään, lähteäkö vai ei. Vesität vain oman suunnitelmasi, kun kulutan kallisarvoista aikaasi jahkaamiseen sängyn pohjalla.

Lisäksi kun sinulla on aivan kaikki valmiina, ei ole mitään syytä olla nousematta ja toimimasta ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Kun etenen järjestelmällisesti vaihe vaiheelta, löydän itseni tunnissa herätyksestä salilta treenaamasta.


Onnistuminen vaatii ennakkopäätöksen

Päätös treenistä on oltava tehtynä ennakkoon, jotta homma onnistuu. Jos miettisin vasta edellisenä iltana väsyneenä, mennäkö huomenna aamulla salille, vastaus olisi erittäin todennäköisesti ei.

Kun olen nyt aikatauluttanut treenin viikko-ohjelmaani, minun ei tarvitse edes miettiä asiaa. Tiedän, että maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamulle on budjetoitu salitreeni.

Minun tulee vain tehdä tarvittavat valmistelut, jotta en löydä aamulla yhtään tekosyytä olla menemättä. Asetan itseni ikään kuin liukuhihnalle, jossa tapahtuvat toiminnat johtavat minut salille. En mieti vaan etenen vain liukuhihnalla automaattisesti.


Suunnittele nyt onnistumisesi

Kun haluat tuloksia, eriytä ajattelu, suunnittelu ja päätöksenteko itse toiminnasta. Ensin suunnittelet, sitten valmistelet ja lopulta vain toteutat suunnitelmasi etukäteen päätettynä ajankohtana.

Tämä tisma sama toimintamalli toimii liikunnan lisäksi muissakin asioissa, jotka vaativat aloituskynnyksen ylittämistä. Esimerkiksi tätä tekstiä päätin kirjoittaa maanantaina klo 16-17 välisenä aikana. Tiesin, etten saisi sitä aikaiseksi, jos en tekisi asiasta ikään kuin lukkoon lyötyä mielessäni. Kun kello näytti 15:58, totesin, että on parempi siirtyä tietokoneen ääreen. Nyt kello on 16:53 ja pian pääsen aloittamaan vapaa-iltani tyytyväisenä aikaansaannokseeni.

Kaiken tämän joudun tekemään, vaikka rakastan kirjoittamista ja rakastan salitreeniä. Aloittaminen on vain se vaikein vaihe, jonka yli minun pitää keplotella itseni jotenkin.

Tässä tapauksessa allekirjoitan täysin hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonnan, sillä kun asia on hyvin suunniteltu ja valmisteltu, jäljelle jää vain toteutus, joka onnistuu tahdonvoimaa kuluttamatta ja tarvittaessa matalammallakin vireystasolla.

Mitä sinä haluaisit vihdoin saada aikaan?




Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

28. marraskuuta 2017

Sallitko itsesi nukkua tarpeeksi?

Millainen olo sinulla on aamuisin, kun heräät?

Heräätkö virkeänä vai haluaisitko vain kääntää kylkeä kellon soidessa?

Kuinka paljon on tarpeeksi unta?


Tiedän nukkuneeni tarpeeksi, kun herään jo ennen herätyskellon soittoa virkeänä eikä minua harmita yhtään, että on aika herätä. Parhaimpina aamuina nousen innolla sängystä uuteen päivään.

Joinakin aamuina toivoisin, että voisin vain jäädä nukkumaan, mutta nyt kun olen panostanut riittävään nukkumisaikaan, tuollaisia aamuja on yhä harvemmin.


Varaatko riittävästi aikaa nukkumiselle?


Vaikka varaisit nukkumiselle kahdeksan tuntia, et kuitenkaan nuku kahdeksaa tuntia, sillä sinulla kuluu aikaa nukahtamiseen ja saatat myös heräillä yön aikana.

Kun minä nukun oikein hyvin, saan nukuttua kahdeksan tunnin yöunista seitsemän tuntia, mutta yleensä unet jäävät alle seitsemään tuntiin. Eli vaikka varaan nukkumiselle arkisin kahdeksan tuntia ja viikonloppuisin yhdeksän tuntia, pyörii viikkokeskiarvoni yöunien kestossa 6,5 tunnin molemmin puolin.


Rytmissä tärkeintä on säännöllisyys


Nopeassa nukahtamisessa auttaa iltarutiinin, hyvän unihygienian ja rauhoittumisen lisäksi se, että pidät yllä säännöllistä unirytmiä. Tiedän, että vuorotyöläiselle se on mahdotonta, mutta jos se vain suinkin on sinulle mahdollista, ja kärsit nukahtamisvaikeuksista, on se ainakin kokeilemisen arvoista. Onhan meillä lapsillekin nukkumaanmenoajat, jotta he ehtivät nukkua tarpeeksi, joten miksei sitten aikuisillekin.

Omista työajoista johtuen olen nyt varannut nukkumiselle sunnuntaista torstaihin klo 19-03 ja viikonloppuisin klo 20-05. Jos olen oikein väsynyt, saatan käydä viikonloppunakin jo ennen kahdeksaa nukkumaan, mutta sallin itseni nukkua vain viiteen. En halua sekoittaa liikaa heräämisrytmiäni, joten jos minua väsyttää ja haluan nukkua enemmän, minun on mentävä aikaisemmin nukkumaan. Näin varmistan, että saan sunnuntai-iltana unta ja pääsen starttaamaan uuden työviikon virkeänä.

Rytmini on tällä hetkellä hieman aikainen, mutta se on mielestäni hyvä todiste siitä, että rytmi on muutettavissa. Ennen rytmini oli perinteisempi klo 22-06, mutta kyllä se uni tulee iltaseitsemältäkin ja herääminen on täysin mahdollista aamukolmelta luontaisesti ilman herätyskelloa. Kyse on vain siitä, minkä rytmin opetat kehollesi.

Kun sinulla on seuraavan kerran mahdollisuus, kokeile mikä on oma luontainen nukkumisrytmisi ja kuinka monta tuntia tarvitset unta, jotta heräät virkeänä uuteen päivään ilman herätyskelloa.


Nukkumaanmenoon valmistautuminen


Nukkumaanmenoon pitää myös valmistautua. On turha odottaa, että uni tulee välittömästi sänkyyn kaatuessa, jos et ole siihen mitenkään valmistautunut. Toki joillakin on käytössä tapa, että nukkumaan käydään vasta sitten, kun nukahtaa kirjaimellisesti pystyyn, mutta tämä metodi ei sovellu säännölliseen elämänrytmiin vaan enemmän vapaaherran tai -herrattaren arkeen.

Kehitä nukkumaanmenorituaali omista iltatoimistasi, jotka rauhoittuvat iltaa kohden. Television tai älylaitteen ääreltä on vaikeampi käydä nukkumaan, sillä joko jumitut ruudun ääreen, tai ne lisäävät vireyttäsi niin, että sinun on vaikea nukahtaa.

Omaan nukkumaanmenorituaaliini sisältyy aina vähintään seuraavan päivän suunnittelu, suihku, iltapala ja päiväkirjan kirjoittaminen. Sängyssä rentoudun hetken piikkimatolla, mikä on merkki keholleni, että aivan kohta on tarkoitus nukahtaa.

Valmistautuminen alkaa jo vuorokautta aikaisemmin


Nukkumaanmenoon valmistautuminen alkaa jo edellisenä iltana, sillä jotta pääset tiettyyn aikaan nukkumaan, sinun pitää suunnitella tuleva päiväsi siten, että se on mahdollista. Eli illalla ennen nukkumaanmenoa suunnittelen seuraavan päivän ja aikataulutan asiat siten, että minun on mahdollista päästä nukkumaan nukkumaanmenoaikana. Sitten seuraavana aamuna lähden toteuttamaan suunnitelmaani.

Muista, että kaikkeen aina kuluu aikaa. Jos haluat kymmeneltä nukkumaan, ei riitä että alat valmistautua nukkumaanmenoon kymmeneltä, vaan sinun pitäisi olla sängyssä jo ennen kymmentä ja kymmeneltä sammuttaa valot ja sulkea silmäluomet. Mitä kaikkea sinun pitää tehdä ennen sitä, sen tiedät sinä itse parhaiten.


Nyt on sinun aikasi suunnitella onnistuneet yöunet


  1. Kuinka monta tuntia on sinulle riittävästi unta?
  2. Monelta sinun pitää herätä aamuisin? 
  3. Mikä olisi sinulle sopiva unirytmi eli monelta sinun pitää mennä iltaisin nukkumaan, jotta ehdit nukkua riittävästi ennen herätystä?
  4. Mitä kaikkea sinun nukkumaanmenorituaaliisi sisältyy? Kuinka paljon sille on varattava aikaa eli monelta sinun pitää alkaa iltaisin valmistautua nukkumaanmenoon, jotta ehdit ajoissa nukkumaan?
  5. Päätä, että priorisoit unen korkealle tärkeysjärjestyksessäsi.

Mitä jos nyt ainakin kokeilisit, miltä arki tuntuu, kun olet nukkunut riittävästi, etkä tarvitse kahvia tai muita piristeitä pysyäksesi virkeänä ja toimintakykyisenä.

Miltä elämäsi tuntuisi, kun heräisit joka aamu virkeänä uuteen päivään?

Eikö se ole kokemisen arvoista?



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

14. marraskuuta 2017

Miten valmistautua joulun viettoon

Alkaa olla korkea aika valmistautua joulun viettoon, enkä nyt tarkoita siivousta, koristelua, jouluruokien valmistusta tai edes lahjojen hankintaa vaan sitä, miten voit valmistautua jouluun luomalla tilaa joulurauhalle.

Minun konkreettinen tekoni joulurauhan luomiselle on suunnitella jouluviikkoihin lisää aikaa levolle ja rentoutumiselle eli luoda lisää vapaa-aikaa.


Miten luoda lisää vapaa-aikaa


Vapaa-ajan luominen on loppujen lopuksi aika yksinkertaista.


1. Päätä, mille ajanjaksolle haluat luoda lisää vapaa-aikaa.


Itse päätin keskittyä viikkoihin 51 ja 52, koska niille sijoittuvat joulunalusviikko ja joulupyhät.

2. Selvitä valitsemasi ajanjakson pakolliset tehtävät.


Valitsemillani viikoilla minulla on arkipäivät töitä, mutta mitään muita menoja noilla viikoilla ei onneksi ole, joten ainoastaan työpäivät ovat sen ajanjakson pakolliset tehtävät.

3. Karsi kaikki muu ylimääräinen valitsemaltasi ajanjaksolta.


Kaikki muu ylimääräinen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä kaikkea muuta, millä arkesi normaalisti täytät, mutta joka ei ole välttämätöntä. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa aikataululliset harrastukset ja menot, sillä nyt haluamme luoda aikataulutonta vapaa-aikaa, jolloin voit tehdä mitä ikinä mieleesi juolahtaa.

Nopeimmin ja tehokkaimmin saat tuloksia, kun aloitat karsimisen suurimmasta aikasyöpöstä.


Karsiminen ilman, että tulokset kärsivät


Minun tapauksessani suurimman aikasyöpön löytäminen on helppoa, sillä tiedän ajankäyttöseurantani perusteella, että palkkatyön jälkeen viikkotasolla eniten aikaani kuluu viikkokirjeen kirjoittamiseen.

Jotta saan vapautettua aikaa jouluviikoille, suunnittelen viikkokirjeen kirjoitusaikatauluni siten, että 18.12.-2.1. minun ei tarvitse lainkaan kirjoittaa viikkokirjettä. Teen kaikki tuolle ajanjaksolle normaalin aikataulun mukaan sijoittuvat kirjoitustehtävät jo etukäteen. Blogitekstin julkaisu jää tiistaiaamuihin, mutta kaiken muun pystyn tekemään ja ajastamaan etukäteen ja niin aion myös tehdä.

Jotta onnistun tavoitteessani, suunnittelen tekeväni kolmena viikkona tuplatyöt. En kuitenkaan jätä tuplaviikkoja kolmelle viimeiselle viikolle ennen joulua, vaan sijoitan ne tasaisesti jäljellä olevalle ajanjaksolle. Lisäksi voin mahdollisuuden tullen kiriä edelle aikatauluani, jotta minun ei oikeasti tarvitse minään viikkona tehdä kokonaan tuplatyötä.

Nyt on sinun vuorosi luoda lisää vapaa-aikaa


Jouluun on aikaa vielä reilu kuukausi, joten sinullakin on edelleen hyvin aikaa reagoida ja luoda jouluksi lisää vapaa-aikaa.

Mitä sinä voisit siivota pois jouluviikoilta? Onko arjessasi jotain toistuvaa, joka vie aikaasi, joten kun siirrät tai poistat sen, sinulle vapautuu aikaa levolle ja joulun vietolle?

Ehkä sinulle vapautuu aikaa jo sillä, että sinulla on lomaa töistä tai koulusta.

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta lomaan, mieti mikä on se asia, jonka voisit jättää jouluviikoilta pois, jotta saisit sen ajan tuntumaan enemmän lomalta. Ehkä harrastuksesi on sellainen, jota sinun ei tarvitse kiriä, vaan voit vain jättää menemättä pari viikkoa.

En sano, etteikö joulun aikaan saisi harrastaa tai että en itse nauttisi viikkokirjeen kirjoittamisesta, mutta tauko tekee aina hyvää, ja halusin luoda tyhjiön, jossa minun ei ole pakko tehdä mitään. Halusin luoda tilaa luovuudelle ja ex tempore -jutuille.


Kohti joulurauhaa


Haastan sinut nyt miettimään, mikä on se asia, jonka sinä voisit siirtää pois jouluviikoilta. Minkä siirtämällä, delegoimalla tai deletoimalla sinä saisit luotua tilaa joulurauhalle, levolle, mietiskelylle ja ehkä uuden ideoinnille?

Luomasi vapaa-aika voi toimia lisäksi joululahjana läheisillesi. Toki se toimii myös loistavasti joululahjana itsellesi.

Aika, jolloin ei ole kiire, eikä pakko, ja jolloin voi olla oikeasti läsnä tilanteessa, on arvokas lahja kenelle tahansa suotuna.

Nyt on hyvä aika suunnitella, jotta tuo lahja onnistuu - kenelle ikinä tuon arvokkaimman lahjan sitten haluatkin antaa tänä jouluna.


Suosittelen luettavaksi myös: 
Omannäköinen joulu
Luo itsellesi joulurauha
Miten luoda joulu ilman stressiä



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

7. marraskuuta 2017

Miten valmistautua pikkujouluihin

Mitä odotat pikkujouluilta?

Entä mikä on tavoitteesi pikkujouluihin?
Pääsinkö yllättämään kysymykselläni?


Monilla on tavoite pikkujouluihin, mutta vain tiedostamattomalla tasolla. Nyt haastan sinut nostamaan sen tietoiselle tasolle, ja tarvittaessa muuttamaan sitä omia tarpeitasi paremmin palvelevaksi.

Tavoite pikkujouluihin


Suhteellisen yleinen tavoite pikkujouluissa taitaa olla humalatilan saavuttaminen jonkun muun kustannuksella. Joku haluaa syödä hyvin työnantajan piikkiin, ja joku toinen haluaa päästä tanssimaan. Joku haluaa viettää mukavan illan mukavien työkaverien kanssa, ja joku ehkä vihdoin uskaltaa lähestyä työkaveria, johon on ihastunut.

Jonkun tavoitteena voi olla pysyä illan aikana kaukana työkavereista, joista ei pidä. Joku uskaltaa alkoholin rohkaisemana ehdottaa työkaverille sotakirveen hautaamista tai sanoa pomolleen asian, jota on hautonut jo pitkään, oli se sitten positiivista tai negatiivista.


Tavoite on eri asia kuin odotukset


Tavoitteen tulee olla joku asia, joka on vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi ja omista teoistasi riippuvainen.

Odotukset taasen koskevat muita, ja siksi ne on hyvä pitää mahdollisimman matalalla. Pysymällä kohtuudessa odotuksissasi vältyt pettymyksiltä ja jätät suuremman mahdollisuuden positiivisille yllätyksille ja kokemuksille.

Ei ole sinun vallassasi, millä mielellä muu porukka on. Lisäksi, jos et itse ole järjestäjänä, on sinulla vähäiset vaikutusmahdollisuudet siihen, missä ja mitä tapahtuu. Toki, jos järjestelyt eivät miellytä, ehkä tarjoudut itse ensi vuonna järjestämään pikkujouluja.

Muista, että voit vaikuttaa suoraan ainoastaan omaan asenteeseesi, tekoihisi ja ulosantiisi.


Oma tavoitteeni ja odotukseni


Koska en ole aikaisemmin ollut tämän työyhteisön kanssa viettämässä vapaa-aikaa, odotan pikkujouluja suurella mielenkiinnolla. On kiinnostavaa päästä näkemään työkavereita työpaikan ulkopuolella ja siten ehkä myös hieman toisenlaisessa ilmapiirissä.

Tavoitteenani on viettää hauska ilta niiden työkavereiden seurassa, joiden kanssa viihdyn töissäkin. Ehkä bonuksena pääsen tutustumaan paremmin johonkuhun, jonka kanssa en ole vielä päässyt jutteluasteelle töissä ja saan siten laajennettua työkaveripiiriäni.

Ehkä joku uskaltaa avautua, jos jokin käytöksessäni ärsyttää ja saamme ilmaa puhdistettua tai väärinkäsitykset oiottua.

En odota ruoalta enkä juomilta mitään, en ohjelmasta enkä paikasta. Minulle tärkeintä ovat ihmiset ja heidän kanssaan vietetty aika. Uskon, että odotukseni ja tavoitteeni täyttyvät, ja saan elämäni ensimmäisistä pikkujouluista hyvät muistot tulevia vuosia varten.

Itseasiassa voisin ottaa myös tavoitteeksi, että jos tanssituttaa, uskallan mennä tanssimaan välittämättä siitä, mitä muut mahdollisesti ajattelevat. Tarkoitus on kuitenkin pitää hauskaa, vai mitä.


Bonusvinkit pikkujouluista selviämiseen


Varaa pikkujoulujen jälkeisille päiville riittävästi aikaa palautumiseen eli älä ainakaan seuraavalle päivälle suunnittele mitään tärkeätä. Paras on, jos voit silloin vain levätä ja tehdä mitä mieli tekee. Sekin antaa jo paremmat mahdollisuudet nauttia pikkujouluista, kun ei tarvitse stressata sitä, mitä kaikkea seuraavana päivänä muka pitäisi tehdä.

Ennen pikkujouluja kannattaa myös varata riittävästi aikaa valmistautumiseen, jotta pääset lähtemään juhliin rentoutuneena ja kiireettä. Mieti asusi ja liikkumiset sinne ja takaisin valmiiksi etukäteen. Muutoksiin kannattaa toki aina varautua, mutta joku suunnitelma on hyvä olla olemassa. Ainakin omalla kohdalla suunnitelmat vapauttavat mieleni rentoon läsnäoloon ja nauttimaan hetkestä.




Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

24. lokakuuta 2017

Puoliväli saavutettu kahden vuoden tavoitteesta

Asetin itselleni vuosi sitten tavoitteeksi kirjoittaa viikkokirjettä vähintään kaksi vuotta. Nyt tuosta tavoiteajasta on jo puolet takana.

Ensimmäinen viikkokirje (nro 30) lähti tilaajille 24. lokakuuta 2016, ja nyt olen onnistuneesti lähettänyt kirjeen 52 peräkkäisenä maanantaiaamuna.

Aiemmin lähetin kirjeen kuukausittain ja pidin kesätauon, joten muutos on merkittävä.

Miten onnistuin tavoitteessani


Tein selkeän päätöksen ja pysyin siinä, ja pysyn siinä edelleen, vaikka se ei todellakaan ole ollut helppoa joka viikko.

Olen sairastanut vuoden aikana, mikä johti siihen, että rakensin puskurin vastaavien poikkeustilanteiden varalle. Olen kärsinyt niin sydänsuruista kuin motivaation puutteesta sekä ollut väsynyt ja uupunut palkkatöiden takia. Lisäksi olen kohdannut tietoteknisiä ongelmia.

Mutta riippumatta siitä, minkä ongelman olen kohdannut, olen tehnyt kaikkeni saadakseni kirjeen tilaajille viideltä maanantaiaamuisin.


Tein suunnitelman onnistumiseksi


Tein itselleni selkeän suunnitelman saadakseni kirjeen ulos joka viikko aikataulussa.

Pilkoin kaikki viikkokirjeen lähettämiseen vaadittavat tehtävät sopivan kokoisiin palasiin ja ripottelin ne viikkoaikatauluuni, jotta viikkokirjeen tuottaminen sujui mahdollisimman kivuttomasti palkkatyön ohessa.


Päivitin suunnitelmaa tilanteiden muuttuessa


Elämässä harvoin mikään pysyy staattisesti samana vaan tilanteet ja olosuhteet muuttuvat. Kun elämä muuttuu ympärillä ja suunnitelma lakkaa toimimasta, on korkea aika päivittää se.

Kun aloitin kokoaikaisen työn, arkipäivisin kirjoittamiselle käytettävissä oleva aika väheni merkittävästi, joten viikkokirjeen kirjoittamistyö piti pilkkoa pienempiin palasiin ja ripotella pidemmälle aikavälille.

Lisäksi jouduin toteamaan, että töiden jälkeen jäljellä oleva energia ei ole parasta mahdollista luovaan työhön. Jos halusin kirjoittaa työpäivänä, minun tuli hoitaa se alta pois aamuisin ennen kuin menin kuluttamaan pääosan päivän energiastani palkkatyöhön. Tämä oivallus johti unirytmin ja aamurutiinien muuttamiseen.

Hiljattainen töiden alkamisajan muutos pakotti jälleen muuttamaan kirjoittamistehtävien paikkoja viikkoaikataulussani, jotta kaikki hoitui edelleen ajallaan.


Lopputulos ratkaisee


Tavoite on selvä: viikkokirje tilaajille maanantaiaamuisin kello viisi.

Kirjeen vastaanottajan kannalta sillä ei ole mitään väliä, miten tavoitteessa onnistun, joten voin tehdä sen siten, miten se parhaiten sopii omaan elämääni.

Keinoilla ei siis ole väliä, sillä vain lopputulos näkyy lukijoille.


Onnistuminen täysin omissa käsissä


Tällaisesta ajallisesta tavoitteesta on se suuri hyöty, että sen toteutuminen on täysin omissa käsissäni.

Jos tavoitteeni olisi esimerkiksi joku tietty lukija- tai uusien tilaajien määrä viikkotasolla, sen toteutuminen ei olisi minusta kiinni. Toki voisin tehdä asioita sen toteutumisen eteen, mutta en pystyisi takaamaan onnistumista.

Siksi on palkitsevampaa valita tavoite, joka on täysin omista toimista kiinni. Joko lähetän kirjeen joka viikko tai en, ja minähän lähetän vielä ainakin 52 viikkokirjettä.

Vuoden 2018 lokakuuhun mennessä mietin uuden tavoitteen viikkokirjeelle, mutta siihen saakka voit luottaa siihen, että kirje ilmaantuu tilaajien sähköpostiin jämptisti joka maanantaiaamu, ja seuraavana päivänä julkaisen tekstin täällä blogissa.



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

19. syyskuuta 2017

Suunnitelman tekeminen

Nyt kerron tarkemmin parempien yöunien viimeisestä kolmannesta askeleesta eli suunnitelman teosta. Kaksi aiempaa askelta, jotka käsittelin edellisinä viikkoina, ovat:
  1. Mielen tyhjennys
  2. Muistiinpanojen läpikäynti
Kun olet ensin saanut ajatuksesi paperille ja paperit järjestykseen, on aika poimia muistiinpanoista kaikki tärkeät tehtävät ja tavoitteet ja tehdä suunnitelma niiden saavuttamiseksi.


Yksinkertaisuuden vuoksi jaottelen projektit kolmeen kokokategoriaan: mini-, pieni ja suuri projekti.

Onko asia tärkeä?


Varmista ensin, että tavoite, jonka saavuttamiseksi olet rakentamassa suunnitelmaa, on tärkeä sinulle.

Onko sillä määräaikaa?


Kun olet varmistunut asian tärkeydestä, on seuraavaksi hyvä hahmottaa sen tekemiseen kuluva aika ja mahdollinen määräaika.

Jos tehtävällä ei ole määräaikaa, sinun on itse määriteltävä, milloin haluat tehtävän olevan tehtynä.


Miniprojekti


Miniprojektissa sinulla on selkeä tavoite ja siihen vaadittavat toimenpiteet ovat pääasiassa saman asian toistoa riittävän monta kertaa.

Yksinkertainen esimerkki miniprojektista on kaikille tuttu kouluvuosilta eli kokeeseen lukeminen. Tiedät, milloin tentti on, ja tiedät, mitä sinun on opiskeltava koetta varten. Kun jaat sivumäärän käytettävissä olevilla päivillä, saat selville, kuinka monta sivua sinun tulee vähintään lukea päivässä, jotta ehdit koepäivään mennessä.

Poikkeuksiin kannattaa aina varautua eli pyöristä sivumäärätavoitetta ylöspäin tai pidä tavoitelukemaa minimitavoitteena, jonka yli luet aina seuraavaan sopivaan kohtaan.

Opiskelun lisäksi tämä systeemi toimii hienosti esimerkiksi kirjaston kirjojen kanssa.

Pieni projekti


Pienessä projektissa lopputulos on myös tiedossa, mutta vaadittavat toimenpiteet ovat hieman monimuotoisempia kuin vain yhden asian toistoa.

Itselle erittäin tuttu jokaviikkoinen pieni projekti on Nyt on aika -viikkokirjeen lähetys ja siihen liittyvän blogitekstin julkaisu.


Projektin välitavoitteet


Kun aloin suunnitella, miten saisin viikkokirjeen kirjoituksen parhaiten osaksi arkea, pilkoin projektin ensin itselleni sopivan kokoisiin palasiin. Tekstin aiheen ideointi on luonnollisesti ensimmäinen tehtävä ja tekstiluonnoksen kirjoittaminen toinen. Yksi tehtäväkokonaisuus on tekstiin sopivan sitaatin etsiminen ja siitä kuvan tekeminen.

Tällä hetkellä yksi julkaisu alkaen aiheen ideoinnista päättyen sen jakoon somessa jakautuu 21 tehtävään suunnitelmassani.

Projektin aikataulutus


Viikkokirje julkaistaan maanantaisin, joten siitä ajankohdasta alkaen aloin suunnitella taaksepäin, milloin mikäkin tehtävä tulee olla valmiina, jotta kirje on lukijan sähköpostissa maanantaiaamuna klo 5.

Ajankäytön suunnittelussa minun oli otettava huomioon suurin aikasyöppöni eli palkkatyö. Painotan viikon tehtävät alkuviikkoon niin, että tiistaisin teen valtaosan, jolloin on blogitekstin julkaisupäivä ja onneksi myös palkkatyössä viikon helpoin ja lyhin työpäivä.

Miten varautua poikkeustilanteisiin?


Jos en työpäivinä syystä tai toisesta ehdi, valuvat alkuviikon tehtävät loppuviikkoon, jossa minulla on onneksi lauantai minipuskurina.

Todellisessa hätätilanteessa saan toki kirjeen kasaan 1-2 päivässä, mutta en nauti sellaisesta työskentelystä. Haluan antaa ideoiden hautua yön yli ja tekstin kypsyä hitaasti. Siksi tykkään nykyisestä systeemistäni, jossa tekstiluonnoksesta blogijulkaisuun on varattu 17 päivää.

Koska olen rakentanut suunnitelmaani puskurin poikkeustilanteiden varalle, on minulla samanaikaisesti jopa kolme tekstiä työn alla. Yhden viikon voin olla poissa pelistä vaikka kuumeen kaatamana ilman, että se näkyy lukijoille mitenkään. Jos taasen minulla on tiedossa matka, voin ennakoida sen kirimällä tehtäviä ennakkoon.

Suuri projekti


Suureksi projektiksi määrittelen asian, jossa ei ole selkeää lopputulosta, tai ehkä toivottu lopputulos on tiedossa, mutta ei miten sinne päästään. Tällöin järkevin tapa suunnitella on edetä askel kerrallaan.


Idealista


Alkuun pääsemiseksi kannattaa kirjoittaa lista ideoista ja asioista, joita ajattelet, että halutun lopputuloksen saamiseksi vaaditaan. Päivitä sitten tuota listaa matkan varrella, kun opit kokemuksen kautta asiasta lisää.

Listasta on sekin hyöty, että kun olet ottanut yhden askeleen eteenpäin, voit katsoa listasta seuraavan askeleen, jos jo otettu askel ei automaattisesti johda mihinkään. Näin et jää jumiin, vaan projektisi jatkaa etenemistä.

Hyvä tavoite on ottaa edes yksi pieni askel päivässä, esimerkiksi vaikka jonkin asian tiedustelu.

Pilko pienempiin projekteihin


Suuresta projektista kannattaa toki, jos vain mahdollista, lohkaista pienempiä projekteja, jotka ovat selkeitä kokonaisuuksia tavoitteineen ja määräaikoineen. Silloin voit tehdä suunnitelman kuten pienessä projektissa, eli pilkot tehtävän sopivan kokoisiin osiin ja aikataulutat ne tämän hetken ja määräajan väliselle ajalle.


Suunnitelma pelastaa yöunet


Projektin suuruus ei mielestäni vaikuta siihen, viekö projekti yöunet vai ei. Määräajan luoma paine on se, joka alkaa vaikuttaa nukkumiseen. Mitä vähemmän aikaa sinulla on projektin loppuunsaattamiseen, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa yöuniisi. Tällöin paras keino pelastaa yöunet on tehdä selkeä suunnitelma, miten pääset haluttuun lopputulokseen tavoiteajassa.

Itsestään selvää tietenkin on, että aina kannattaa painottaa tehtäviä lähemmäs nykyhetkeä kuin viime hetkeä, jotta jää pelivaraa.

Lisäksi, jos asia on vieras etkä ole ennen tehnyt sitä, sanotaan, että sen tekemiseen kannattaa varata kolminkertainen aika kuin mitä alun perin ajattelit.

Jos kaipaat painetta, luo painetta


Moni valitettavasti motivoituu tiukasta aikataulusta, eli saa asioita aikaan vasta sitten, kun on ihan pakko toimia, jotta ehtii määräaikaan mennessä.

Minäkin toimin parhaiten paineen alla, mutta jotta saan stressiä vähennettyä, en jätä asioita viime tippaan, vaan luon kuvitteellisen aikataulupaineen omilla suunnitelmillani. Siten saan tehtyä asioita aikaisemmin ja saan viikkokirjeenkin valmiiksi viikkoa ennen sen julkaisua.


Tee kirjallinen suunnitelma


Ehdottomasti kannattaa aina tehdä kirjallinen suunnitelma, sillä vaikka olisi kuinka innostava projekti niin yöuniaan ei kannata uhrata.

Suunnitelman tekeminen on helppo, halpa ja yllättävän toimiva konsti levollisiin yöuniin.



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

29. elokuuta 2017

Vievätkö tekemättömät työt yöunesi?

Kysyttyäni eräänä maanantaiaamuna Nyt on aika -sisäpiirissä perinteisen Mitä sinä aiot tällä viikolla -kysymyksen, vastasi eräs ryhmäläinen seuraavasti:

Aion saada (mahdollisimman pian) työt sellaiselle tolalle, että saan taas nukuttua yöni kunnolla.

Tämä hätkähdytti ja laittoi minut vastaamaan Nooralle välittömästi, että ei ole mitään järkeä jäädä odottamaan, että työt on tehty ennen kuin voi taas nukkua kunnolla. Tärkeämpää on saada ensin asiat siihen kuntoon, että saat nukuttua yösi kunnolla. Virkeänä ja levänneenä töidenkin tekeminen on helpompaa.

Mutta mikä avuksi tällaiseen tilanteeseen?


3 askelta parempiin yöuniin


1. Kirjoita kaikki mielessä pyörivät asiat ylös


Kyllä, kirjoita ihan kaikki muistiin. Kirjoita vaikka ihan vain ranskalaisilla viivoilla paperille siinä järjestyksessä kuin asiat tulevat mieleesi.

Kirjaa muistiin:
  • tekemättömät työt
  • muistettavat asiat
  • selvitettävät jutut
  • tehtävät päätökset
  • uudet ideat
  • kaikki, minkä haluat muistaa tai mikä vaatii toimia etkä voi vain sivuuttaa ohimenevänä ajatuksena

Itselläni on tapana kirjoittaa asioita muistiin lähimmälle muistilapulle tai vaikka lehden kulmaan, mikä johtaa aika ajoin aikamoiseen muistilappukaaokseen.

Mutta muistilappukaaos on mielestäni paljon parempi vaihtoehto kuin en saa iltaisin unta ja pyörin koko yön miettien tekemättömiä töitä -skenaario.

Kun asiat on kirjoitettuna muistiin, voit konkreettisesti tehdä niille jotain.


2. Käy muistiinpanosi läpi


Kun asiat on siirretty mielestä fyysisesti näkyvään muotoon, on aika tallentaa ne oikeisiin paikkoihin.

Paras toki on, jos saat kirjattua asiat heti oikeaan paikkaan, kuten esimerkiksi sovitun menon kalenteriin, mutta minun elämässäni tämä ainakin toteutuu erittäin harvoin. Todennäköisempää on, että kirjoitan asian vain pikaisesti ylös lähimmälle paperinpalaselle ja käsittelen sen sitten myöhemmin parempana ajankohtana.

Minulle on tärkeämpää saada asia heti pois mielestä ja talteen kuin se, että se on heti oikeassa paikassa. Jos lähden vaatimaan itseltäni, että asia on heti kirjattava sille asianmukaiseen paikkaan, muistiinpanon tekemisen kynnys kasvaa ja merkintä saattaa jäädä tekemättä, mikä taas johtaa mielen kuormittumiseen ja asioiden unohtamiseen ja sitä kautta kiireeseen ja stressiin.

Voi myös olla, että olet jo ehtinyt hoitaakin kirjaamasi asian ennen kuin pääset käsittelemään sitä koskevaa muistiinpanoa, tai sitten asia on jostain muusta syystä jo menettänyt merkityksensä. Silloin voit vain hävittää muistilapun eikä sinun tarvitse käyttää aikaa sen miettimiseen, mihin asia pitäisi tallentaa.


3. Tee selkeä suunnitelma asioiden hoitamiseksi


Kun sinulla on tekemättömät työt kirjattuna, sinun on helpompi tehdä suunnitelma niiden tekemiseksi.

Ensinnäkin näet, kuinka paljon tehtävää oikeasti on. Päässä loputtomana kehänä pyörineet tehtävät saattavat paperilla näyttääkin paljon helpommin lähestyttäviltä ja tehtävien määräkin saattaa olla kuviteltua pienempi.

Toisekseen on hyvä katsoa, ovatko kirjaamasi tehtävät oikeasti tärkeitä. Jos tehtävä ei ole tärkeä tai kiireellinen, se on hyvä jättää nyt sivuun odottamaan parempia aikoja.

Kun olet hahmottanut, mitä kaikkea tärkeää ja ehkä myös vähemmän tärkeää mutta kiireellistä sinun on tehtävä, on aika hahmottaa kunkin tehtävän vaatima aika, laajuus ja mahdollinen määräaika ja tehdä suunnitelma onnistumiseen.

Vinkkinä: jos asia on vieras etkä ole ennen tehnyt sitä, sanotaan, että sen tekemiseen kannattaa varata kolminkertainen aika kuin mitä alun perin ajattelit.


Ulkoista muistaminen ja vapauta mielesi


Tärkeintä on, ettet yritä pitää asioita vain mielessäsi, sillä mielesi ei ole paras mahdollinen paikka asioiden tallentamiseen.

Ulkoista muistaminen ja anna mielellesi vapaus tehdä tärkeämpiä tehtäviä ja asioita. Siten vapautat mielesi myös nukahtamiseen, kun et yritä aktiivisesti pitää siellä kaikkia muistettavia asioita.


Suunnitelma yöunien pelastajana


Tässä erittäin yksinkertainen mutta toimiva kaava yöuniesi pelastamiseen:
  1. Kirjaa asiat ylös.
  2. Käy muistiinpanot läpi.
  3. Tee suunnitelma.

Tämän jälkeen tulee toki vielä suunnitelman toteutus, mutta sitä ei enää vaadita parempiin yöuniin.

Toki, jos alat lykkäämään asioita, alkavat yöunesi taas häiriintyä, koska silloin suunnitelmasi ei ole enää ajan tasalla.

Niin kauan kuin sinulla on ajan tasalla oleva suunnitelma, voit nukahtaa iltaisin rauhassa ja saada nukuttua yösi kunnolla nyt heti, eikä vasta sitten, kun työt on tehty.


Tilanne haltuun välittömästi 


Noorakin tunnusti, että hänellä oli ollut vain iso osa tekemättömistä töistä pyörimässä päässä hahmottelemattomina. Kun hän teki aikataulutetun suunnitelman paperille, hän sai välittömästi tunteen tilanteen hallinnasta.

Olisiko sinunkin aika sallia itsellesi paremmat yöunet?

Mitä sinun olisi korkea aika siirtää mielesi aktiivisesta muistista talteen paperille?



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

20. kesäkuuta 2017

Miksi tehdä oman elämän viikkosuunnitelma

Luotatko muistiisi?
Muistatko aina kaikki tärkeät asiat juuri oikeaan aikaan tai riittävän ajoissa?

Minä en halua toimia muistini varassa. Joko minulla on poikkeuksellisen huono muisti tai sitten olen vain todella fiksu, kun en halua luottaa muistiini ja rasittaa mieltäni millään ylimääräisellä.

Kaikki tärkeät asiat, tavoitteet ja tavat kirjaan viikkosuunnitelmaani, joka koskee vapaa-aikaani, eli aikaa palkkatyön ulkopuolella, jolloin muun muassa kirjoitan viikkokirjettä ja tätä blogia.

Riippuen työstäsi sinä voit hyötyä toisen erillisen viikkosuunnitelman teosta työajallesi. Tai jos olet yrittäjä, jonka yksityis- ja työelämä ovat lomittuneet yhteen, voi olla selkeämpää, että laitat koko elämäsi samaan viikkosuunnitelmaan.

5 + 1 syytä suunnitella viikot etukäteen


1. Ennakoi tulevat deadlinet


Tehdessäni seuraavan viikon suunnitelmaa edeltävänä viikonloppuna, merkitsen aina tulevan viikon menot ja tapahtumat viikko-ohjelmaani.

Tulevan viikon lisäksi selaan sähköistä kalenteriani joitakin viikkoja eteenpäin siltä varalta, että siellä näkyy jotain, joka vaatii jo toimia. Näin mikään deadline ei tule yllätyksenä, kun joka viikko katson kalenteriani vähintään kuukauden verran eteenpäin.

2. Vapaudu päätöksenteolta heikkoina hetkinä


Koska olen tehnyt viikkosuunnitelman ajatellen omaa parastani ja tavoitteitani, ja viimeistellyt seuraavan päivän ohjelman edellisenä iltana priorisoimalla tehtävät, tiedän, että suunnitelma ja sen järjestys on noudattamisen arvoinen.

Hyvällä fiiliksellä ja energialla tehdyn suunnitelman avulla vältyn tekemästä huonoja päätöksiä väsyneenä. Aamulla, kun herään ja iltapäivällä, kun tulen töistä kotiin, voin vain vilkaista suunnitelmasta, mitä on tarkoitus tehdä seuraavaksi. Päätöksenteko on nopeaa ja helppoa, kun ei tarvitse miettiä ja pähkäillä, mitä sitä tekisi.

3. Saa asioita aikaan


Koska voin vain vilkaista suunnitelmaa ja ryhtyä hommiin, saan asioita aikaan, vaikka olisin väsynyt. Olen suunnitellut juuri niiden asioiden edistävän sinä päivänä hyvinvointiani ja tavoitteitani, joten miksi en tekisi niitä.

En väitä ettenkö koskaan lykkäisi tehtäviä, tai etteikö koskaan tulisi muutoksia suunnitelmiin. Mutta viikkosuunnitelmastani näen, mitä on jäänyt tekemättä, joten tärkeät tehtävät, jotka on pakko tehdä, tulevat tehdyksi jonain toisena päivänä sillä viikolla.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Sen verran täytyy itseään johtaa, ettei jätä tärkeitä asioita kokonaan tekemättä.

Toisaalta päivittäisiä tapoja ei voi tehdä ennakkoon tai kiriä jälkikäteen. Jos haluat tehdä jotain päivittäin, se on tehtävä päivittäin. Esimerkiksi liikunnasta ja uuden opiskelusta on paljon enemmän hyötyä vähän joka päivä tehtynä kuin kerran viikossa suoritettuna.

4. Muista kaikki tärkeä


Kun kaikki on kirjattuna viikkosuunnitelmaan, en unohda mitään tärkeätä. Muistan puhelinajat ja sovitut tapaamiset ja menot. Muistan lähettää synttärikortit ja palauttaa kirjaston kirjat ajallaan.

Jos saan jonkun idean tai muistan jonkun asian viikon aikana, kirjaan sen heti muistiin joko suoraan viikkosuunnitelmaani tai sitten muualle, jos asia on myöhemmin käsiteltävä.

Haluan kirjata kaiken tärkeän muistiin pois mieltäni ja muistiani kuormittamasta. Näin myös varmistan itselleni rauhallisen ja nopean nukahtamisen iltaisin, kun mielessäni ei pyöri miljoona muistettavaa asiaa.

5. Tiedä mitä teit


Viikon päätteeksi näen viikkosuunnitelmasta suoraan, mitä olen tehnyt ja milloin.

Ensinnäkin näen, mitä olen saanut aikaan, ja voin olla kiitollinen siitä, että olen päässyt eteenpäin tavoitteissani ja paremman elämän luomisessa.

Toiseksi näen, jos suunnitelmassani on parantamisen varaa.

Jotta oikeasti näen tämän kaiken, tulostan viikkosuunnitelman paperille, ja teen suoraan paperille kaikki tarkennukset, muutokset ja priorisoinnit viikon aikana.

Viikkosuunnitelman teosta paperille on se suuri hyöty, että se estää sinua huijaamasta itseäsi. Paperiversiosta näkee selkeästi, mitä jäi tekemättä, kun ennakkoon suunniteltuja juttuja ei voi helposti, nopeasti ja jälkiä jättämättä poistaa pelkällä delete-nappulan painalluksella.

Saa ansaittua vapaa-aikaa


Ymmärrän, että joillekin tällainen suunnitelma voi tuntua todella rajoittavalta, mutta minulle se itseasiassa luo vapautta. Viikkosuunnitelmasta näen, miten asiat ovat hallussa, joten se on samalla sekä kurinpitäjäni että lupalappuni vapaa-ajan viettoon.

Kun näen konkreettisesti, kuinka hyvin olen tehnyt kuluvan viikon tehtävät, osaan antaa itselleni myös vapaa-aikaa. Voin arvioida, kuinka kauan minulla vielä menee tehtävien tekemiseen, joten tiedän, onko minulla varaa pitää vapaailta tai vaikka kokonainen vapaapäivä.

Kun tiedän, että asiat ovat hallussa, voin hyvillä mielin uppoutua lukemaan hyvää kirjaa, katsoa elokuvan tai viettää illan rakkaan ihmisen kanssa. Ilman suunnitelmaa tuskin osaisin viettää vapaa-aikaa vailla omantunnontuskia, sillä miettisin vain mitä nyt jää tekemättä.

Lisäksi viikkosuunnitelmaan voi ja kannattaa suunnitella myös vapaapäiviä ja vapaa-ajan ohjelmaa. Silloin sitten vain toteutat vapaa-ajan merkeissä suunnitelmaa, jonka olet viisaudessasi etukäteen tehnyt.

Luo onnistunut päivä, viikko ja elämä


Suunnitelma on sinua varten eikä toisinpäin. Sinun vastuullasi on tehdä suunnitelmasta toimiva ja hyödyllinen omaan elämääsi.

Kannattaa ainakin kokeilla, josko viikkosuunnitelma olisi sinunkin juttusi.



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

18. huhtikuuta 2017

Miten olla aina ajoissa

Myöhästeletkö? Tai lähdetkö yleensä kauhealla kiireellä, jotta ehdit sovittuihin tapaamisiin?

Elämän perässä juokseminen ja jatkuvassa kiireessä eläminen ei tee kenellekään hyvää. Siksi paljastan sinulle nyt omat strategiani, miten vältän myöhästymisen ja teen omista työaamuistani mukavan rentoja.


Usko, että myöhästyminen on huono asia


Jos et usko, että myöhästyminen on huono asia, se tuskin myöskään haittaa sinua. Joten jos haluat oppia pois myöhästelystä, sinun on ensin löydettävä itsellesi syy olla ajoissa.

Myöhästyminen on huono asia, koska:

  • vaikutat epäluotettavalta
  • osoitat, ettet arvosta muita ja heidän aikaansa
  • aiheutat tarpeetonta huolta 

Ole luottamuksen arvoinen


Myöhästymällä annat itsestäsi epäluotettavan kuvan. Tapaamisen sopiminen on lupaus, jossa sovit olevasi tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Jos et toimi sovitun mukaisesti, annat kuvan, että lupauksesi ovat arvottomia tai että et ainakaan arvosta niitä niin paljon, että vaivautuisit toimimaan lupaamasi mukaisesti.

Arvosta muita ja heidän aikaansa


Olemalla myöhässä osoitat, että et arvosta muiden aikaa. Mutta sinun aikasi ei ole yhtään muiden aikaa arvokkaampaa, eikä sinulla varsinkaan ole oikeutta tuhlata muiden aikaa myöhästymällä.

Mitä vähemmän ihmisiä sovitussa tapaamisessa on, sitä isompi merkitys myöhästymiselläsi on. Kahdenkeskisestä kohtaamisesta myöhästyminen on pahinta, koska koko tapaamista ei ole ennen kuin sinä suvaitset saapua paikalle.

Ryhmässä sinua joko odotetaan, että päästään aloittamaan tai, jos ei odoteta, aikaa joudutaan kuitenkin yleensä käyttämään kertaamiseen, kun saavut paikalle.

Voit myös olla varma siitä, että satojen ihmisten seminaarissakin joku häiriintyy myöhässä tulijasta, vaikka kuinka yrittäisit hiipiä takariviin.

Ilmoita myöhästymisestäsi etukäteen


Jos tiedät myöhästyväsi tai sen mahdollisuus on olemassa, on kohteliasta ilmoittaa asiasta heti kun pystyt. Sinun ei tule odottaa sovitun tapaamisajan yli ilmoittaaksesi myöhästymisestäsi.

Yleensä myöhästymisen voi ennakoida, koska tiedät, kuinka kauan sinulla vähintään menee matkoihin. Jos et ole vielä edes valmis lähtemään, vaikka sinun pitäisi olla jo menossa, voit olla varma myöhästymisestäsi.

Arvioi milloin mahdollisesti ehdit paikalle. Näin toinen osapuoli osaa varautua myöhästymiseesi. Voi myös olla, että kiireesi katoaa kokonaan, jos myöhästymisesi sekoittaa toisen aikataulut niin, että on vain parempi sopia kokonaan uusi tapaamisaika.

Ikävin tilanne ehkä kuitenkin on, jos aiheutat myöhästymiselläsi huolta toiselle. Ei ole kiva odottaa ja murehtia, onko kenties sattunut jotain. Jos kerran myöhästyt, säästä odottaja edes huolestumiselta ilmoittamalla, että olet kyllä tulossa, mutta myöhässä.

Aina ajallaan


Jotta olisit aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa, sinun on suunniteltava onnistumisesi.


1) Selvitä matka-aika


Matka-aikaan vaikuttavat etäisyys, kulkuväline, muu liikenne, sää ja oma senhetkinen kuntosi.

Kun asia on niin tärkeä, että myöhästymisen mahdollisuus on kokonaan suljettava pois, kannattaa varata aikaa poikkeustilanteiden varalle. Julkisilla liikkuessa kannattaa lähteä liikkeelle vähintään yhden vuoron puskurilla. Näin et myöhästy, vaikka yksi vuoro jäisi välistä tai olisi myöhässä. Autolla liikkuessa on myös hyvä varata ruuhkavara.

Huomioi matka-ajassasi myös aika, joka kuluu esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkille kävelemiseen, auton ikkunoiden skrapaamiseen tai polkupyörän kellarista noutamiseen.

2) Selvitä lähtövalmisteluihin kuluva aika


Jotta osaat varata riittävästi aikaa lähtövalmisteluihin, sinun on ensin hahmotettava, mitä sinun tulee tehdä ennen lähtöä ja sitten selvitettävä, kuinka paljon sinulla kuluu aikaa kaiken sen tekemiseen.

Mitä kaikkea sinun tulee tehdä ennen lähtöä? Esimerkiksi:

  • peseytyminen
  • pukeutuminen
  • hiusten laitto
  • meikkaus
  • kamojen pakkaus
  • syöminen
  • eväiden laitto

Entä kuinka paljon sinulla kuluu aikaa kaiken sen tekemiseen? Et tiedä, jollet mittaa.

Ota vastuu omasta aikataulustasi, ja ole valmis lähtöön silloin kun on aika. Kun olet menossa juhliin tai vastaavaan, kannattaa varata runsaammin aikaa, sillä todennäköisesti haluat myös valmistautua paremmin.

Jos tiedät, että puolisollasi ja/tai lapsillasi on tapana myöhästyä lähtöajasta, luo joustovaraa antamalla sen verran aikaisempi lähtöaika kuin mitä heillä on tapana myöhästyä.


3) Tee lähtösuunnitelma


  1. Mihin olet menossa? 
  2. Mikä on tapaamisen tärkeysaste? (ei saa myöhästyä missään tapauksessa vs. jossain vaiheessa paikan päälle ehtiminen riittää)
  3. Millä matkustat ja monelta?
  4. Monelta sinun pitää lähteä kotiovesta, jotta ehdit suunnittelemaasi kulkuvälineeseen?
  5. Monelta sinun pitää alkaa valmistautua lähtöön, jotta olet valmis silloin kun sinun pitää lähteä?

Aina ajoissa töissä


Käytännössä ajoissa oleminen toteutuu työaamuina siten, että minulla on mielessäni tarkistuspisteitä, joista tiedän, olenko suunnittelemassani aikataulussa.

Klo 5 on tarkoitus aloittaa aamiaisen valmistus. Ehdin kyllä vielä, jos aloitan sen teon viimeistään varttia yli, mutta sitten ei jää aikaa nauttia aamiaista rauhassa blogeja lukien.

Klo 5:30 on tarkoitus alkaa valmistautua lähtöön eli pukea, meikata, laittaa hiukset ja pakata eväät ja muu tarvittava. Takaraja valmistautumisen aloittamiselle on klo 5:40, mutta sitten ei ole aikaa millekään ylimääräiselle.

Kun kello lähestyy kuutta, on aika aloittaa lopulliset lähtövalmistelut ja pukea ulkovaatteet.

Ulko-ovesta on poistuttava klo 6-6:10 välillä riippuen sää- ja keliolosuhteista.

Kun toimin näiden ennalta määriteltyjen tarkistuspisteiden mukaan, ehdin hienosti töihin.

Joustovara luo kiireettömyyttä ja rauhaa


Aamuaikataulussani on joustovaraa, koska inhoan kiirettä, etenkin aamulla. Haluan valmistautua töihin lähtöön rauhassa.

Jos haluan laulaa ja tanssia yhden biisin, tai vaikka kaksi, ehdin tehdä sen. Jos kaadan teekuppini sisältöineen lattialle, ehdin siivota aikaansaannokseni ilman töistä myöhästymistä. Jollekin pienelle ylimääräiselle on aina hyvä olla aikaa.

Odottaminen on parempi kuin myöhästyminen


Jos syy myöhästelyysi on se, ettet halua joutua odottamaan, älä odota. Voit vaikka päättää jo etukäteen, mitä teet ollessasi ajoissa. Älypuhelinten aikana kenellekään ei voi tulla tylsää odottaessaan muutaman minuutin.

Tässä muutamia suosituksia, mitä voit tehdä odottaessasi:

  • ole läsnä tilanteessa ja tarkkaile ympäristöäsi
  • meditoi keskittyen hengitykseesi
  • valmistaudu tapaamiseen
  • kuuntele äänikirjaa tai musiikkia
  • lue kirjaa, blogia tai lehteä
  • lähetä viesti rakkaallesi
  • haaveile ja unelmoi
  • visioi tavoitteitasi
  • mieti mitä kaikkea hyvää on jo tapahtunut päivän aikana

Paras on, kun teet jotain, mikä valmistaa sinua tulevaan tapaamiseen. Olet paljon mukavampi kohdattava hymyssä suin kuin kieli vyön alla.



Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

14. maaliskuuta 2017

Onko sinulla suunnitelma poikkeustilanteisiin?

Onko elämässäsi joskus tilanteita, jolloin tekisi mieli vedota force majeureen eli suurempaan voimaan tai ylivoimaiseen esteeseen tai tapahtumaan, joka estää sinua toimimasta normaalisti?

Minulla on ollut sellainen tilanne nyt liian monta kertaa muutaman kuukauden sisällä.


Missä menee armollisuuden ja laiskuuden raja?


Sairastuin loppiaisena kesken isoisäni 95-vuotissyntymäpäiväjuhlien. Seuraavana päivänä olin yli 39 asteen kuumeessa, enkä kirjaimellisesti pystynyt muuhun kuin perustarpeiden tyydytykseen: nukuin, join, söin ja kävin vessassa. En edes jaksanut viihdettä kuluttaa.

Sen verran energiaa kuitenkin oli, että jaksoin hiukan murehtia. Maanantaiaamuna klo 5 pitäisi olla viikkokirje lukijoiden sähköpostissa. Miten ihmeessä saan sen hoidettua?

Kuinka sairas pitää olla, jotta voi luistaa lupauksesta?


Lauantain hurahtaessa ohi nukkuessa jatkoin pohdintaani sunnuntaiaamuna. Jaksanko laittaa kirjeen? Ymmärtäisivätkö lukijat, jos sanon olleeni kipeä? Lähetänkö silti jonkun lyhyen viestin, vaikka en lähettäisikään kirjettä? Olisiko se parempi, kuin olla kokonaan lähettämättä mitään?

Lopulta otin itseäni niskasta kiinni, hain kannettavan tietokoneeni sohvalle, ja lähetin alkuviikosta kirjoittamani viikkokirjeluonnoksen sähköpostiini luettavaksi. Mutta vain lähetin. En tehnyt asialle sillä hetkellä sen enempää.

Sen sijaan jatkoin taistelua mielessäni. Teenkö kirjeen loppuun vai skippaanko ensi viikon sairastumiseen vedoten? Jos vetoan sairastumiseen, laitanko jonkun viestin siihen liittyen vai mainitsenko asiasta vasta seuraavassa kirjeessä? Kuinka moni lopettaa tilaamisen, jos yksi viikko jää välistä?

Sunnuntaina kuume jäi reiluun 38 asteeseen ja jaksoin jo katsoa hetken telkkariakin miehen seurana.

Iltapäivällä lopulta rohkaisin mieleni ja luin alkuviikolla kirjoittamani luonnoksen. Onnekseni sain yllättyä positiivisesti. Teksti oli sen verran valmista kauraa, että päätin runnoa sen loppuun.

Tein muutaman korjauksen, lähetin kirjeen oikolukijalle ja sanoin, että asialla on kiire. Pitäisi olla jo luettu.

Hän onneksi ehti auttaa. Tein vaadittavat korjaukset ja ajastin kirjeen maanantaiaamulle.

Jos olisin ollut terve, olisin varmasti editoinut kirjettä vielä enemmän. Mutta totesin kuitenkin, että se oli siinä tilanteessa jo riittävän hyvä ja sai kelvata. Oli se ainakin huomattavasti parempi kuin olla lähettämättä kirjettä.

Älä jätä tärkeitä asioita viime tippaan


Sillä kertaa selvisin säikähdyksellä. Oikeastaan murehdin asiaa turhaan koko viikonlopun.

Sain kuitenkin taas hyvän muistutuksen siitä, että asioita ei todellakaan kannata jättää viime tippaan. Enkä onneksi ollutkaan täysin jättänyt. Olin kirjoittanut ja editoinut kirjettä alkuviikosta ja se oli käytännössä katsoen jo valmis. Kuumehöyryissä en vain lauantaina muistanut, mihin jamaan kirje oli jäänyt.

Jos minulla ei olisi ollut loppusilausta vaille valmista luonnosta, tilanne olisi ollut aivan toinen. Mitään uutta en olisi tuona viikonloppuna saanut aikaan, joten silloin todennäköisesti olisi jäänyt viikko välistä, tai minun olisi pitänyt lähettää vain joku lyhyt viesti.

Olisinko siinä tapauksessa ollut laiska? Vai olisiko kuume ollut hyvä syy? Olisin kuitenkin voinut tehdä sen aiemmin enkä jättää viime tippaan.

Mielestäni pitää olla täysin kykenemätön kirjoittamaan, jotta viikkokirjeen lähettämättä jättäminen on ok. Syyt ovat yleensä aina tekosyitä. Eikö totta? Esimerkiksi se, että jotain ei kerkeä, on yleensä vain huonoa suunnittelua.

Vielä viimeinen näpäytys


Pikakelataan loppiaisesta seitsemän viikkoa eteenpäin. Perjantaiaamuna herätessäni oloni on nuhainen. Töihin päästyäni alan palella. Olo on huono, mutta koska on suhteellisen helppo työpäivä ja viikonloppu edessä, päätän taistella loppuun. Suomalaista sisua vai tyhmyyttä, sen voi jokainen päättää itse.

Kun työaika lopulta päättyy, ryntään kotiin peiton alle. Perjantai-ilta menee levätessä, samoin koko lauantai. Minulla on kuumetta, nuha, kurkkukipua ja häiritsevimpänä oireena kova päänsärky.

Siinä lauantaina kuumeessa sohvalla maatessa kiroan taas hiljaa mielessäni lähestyvää viikkokirjeen deadlinea. Miten voi olla mahdollista, että olen jälleen samassa tilanteessa.

Onneksi oloni kohenee sen verran sunnuntaiksi, että jaksan aamulla istuutua tietokoneen ääreen ja tehdä mitä on tehtävä. Jälleen kerran saan olla kiitollinen siitä, että kirje on jo loppusilausta vaille valmis.

Opinko jotain?


Olin joulu-helmikuun välisenä aikana yhteensä kolme kertaa kuumeessa. Opinko jotain? Tai ehkä vielä tärkeämpi kysymys esitettäväksi on: muutinko jotain?

Onnekseni vastaukseni on kyllä!

Prioriteetti numero yksi


Olen priorisoinut viikkokirjeen lähetyksen tärkeimmäksi asiaksi elämässäni tällä hetkellä. Se tulee hoidettua, tuli mikä tuli. Kuten todettua, sen hoidan vaikka kuumeessa sohvan pohjalla.

Kyse ei ole ulkopuolisesta pakosta tai vaatimuksesta, vaan omasta päätöksestäni. Kun olen luvannut jotain, haluan pitää lupaukseni.


Puskurin rakennus 


Ihannetavoite on, että kirjeitä olisi varastossa valmiina odottamassa lähetystä. Eli jos jollain viikolla en syystä tai toisesta pysty kirjoittamaan, voisin vain kaivaa valmiin jutun varastosta ja lähettää sen.

Aikoinaan aloittaessani kuukausikirjeen lähetyksen, sain kirjeen valmiiksi aina vasta juuri ennen lähetyshetkeä. Kun ryhdyin kirjoittamaan viikkokirjettä, otin tavoitteeksi ajastaa sen viimeistään edellisenä iltana, ja onnistuinkin siinä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, jolloin jätin ajastuksen maanantaille.

Haaveilin, että kirje olisi valmis ennen viikonloppua, mutta siihen en koskaan kyennyt. Jätin viimeistelyn aina edelliseen päivään eli sunnuntaille.

Mikä muuttui


Otin nyt vihdoin opiksi sairastumisista ja olen saanut rakennettua viikon puskurin. Eli kun sinä luet tätä kirjettä, minulla on jo ensi viikon kirje valmiina odottamassa lähetystä ja sitä seuraavan viikon kirje työn alla.

Force majeure


Vielä ei ole tullut vastaan ylivoimaista estettä, joka olisi estänyt viikkokirjeen lähetyksen. Toki toivon, ettei sellaista tilannetta tulekaan vastaan, mutta elämä on ihmeellistä, eikä koskaan tiedä etukäteen mitä tapahtuu.

Siksi jätänkin sinut nyt pohtimaan omaa elämääsi:

  • Onko elämässäsi asioita, joita ei vain voi jättää tekemättä, tai joita et haluaisi jättää tekemättä?
  • Miten olet tällä hetkellä varautunut poikkeustilanteisiin?
  • Miten voisit varautua jatkossa?
  • Onko sinun mahdollista rakentaa jonkinlainen puskuri tai varajärjestelmä, joka antaa joustoa poikkeustilanteiden varalle?
  • Milloin teet sen?


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.