13. joulukuuta 2016

Tavoitteet sirpaleina vai isoina möykkyinä

Kun ajattelet nyt suurta tavoitettasi, tuleeko mieleesi loputon tehtävälista?
Vai näetkö vain haluamasi lopputuloksen, jonka saavuttaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä?

Sinänsä sillä ei ole väliä, sillä nämä ovat molemmat huonoja tapoja ajatella.

Kuvittele nyt, että tavoitteesi on erittäin kaukainen kohde. Se on niin kaukana, että paljain silmin et näe mitään, tai ehkä näet vain pikkuriikkisen pisteen. Kun katsot tavoitettasi kaukoputkella, alat hahmottaa mistä on kyse ja kun lopulta saat tarkennuksen kohdilleen, näet vihdoin kohteen tarkat yksityiskohdat. Mutta jos jatkat zoomaamista näet lopulta vain sumeaa mössöä, josta et enää erota mitään yksityiskohtia.

Sama logiikka pätee tavoitteesi tarkasteluun. Sinun tulee tarkastella tavoitettasi sellaiselta etäisyydeltä, että hahmotat kokonaisuuden yksityiskohtineen, jolloin se on selkeä ja helposti lähestyttävä. Ei liian kaukaa, mutta ei myöskään liian läheltä.

Jos pilkot tavoitteesi pieniin palasiin, todennäköisesti uuvut jo pelkästä tekemisen määrän ajattelusta. Kun mielessä pyörii miljoona asiaa, on vaikea saada mistään otetta ja tehtävälista tuntuu loputtomalta upottavalta suolta.

Jos taasen tavoitteesi on yksi iso möykky, näet vain valmiin lopputuloksen, mutta et tiedä mistä aloittaa. Kuitenkaan ilman ensimmäistä askelta mikään matka ei ala eikä mikään tavoite tule saavutettua.

Jotta tavoitteesi olisi sinulle helposti lähestyttävä, sinun pitää pilkkoa tai kasata se itsellesi sopivan kokoisiin kokonaisuuksiin.



Kasaa suuremmaksi


Välillä on hyödyllisempää koota yksittäisiä tehtäviä suuremmiksi kokonaisuuksiksi mielessä, jotta emme uupuisi tehtävämäärän alle. Ajattele esimerkiksi aamutoimiasi. Tuskin mietit erikseen jokaisen vaiheen, jonka teet aamulla saadaksesi itsesi lähtökuntoon.

Minun työaamuni koostuvat mielessäni seuraavista vaiheista:

  1. aamusivut
  2. työt
  3. aamiainen
  4. lähtöön valmistautuminen

Todellisuus on lähempänä tätä:

  1. herätys
  2. kasvojen pesu
  3. öljypurskuttelu
  4. aamusivut
  5. teen ja kahvin valmistus
  6. aamujuoman valmistus
  7. öljypurskuttelun lopetus ja hampaiden pesu
  8. aamujuoman juominen
  9. työt (jotka koostuvat myös useasta erillisestä vaiheesta) + teen juonti
  10. aamiaisen valmistus
  11. eväiden valmistus
  12. aamiaisen syönti
  13. aamukahvin juonti
  14. meikkaus ja hiusten laitto
  15. säätilan ja -ennusteen tarkistaminen
  16. pukeutuminen
  17. eväiden pakkaus
  18. varmistaminen, että kaikki tarpeellinen on mukana
  19. lähtö

Mielessäni työaamuni siis koostuvat vain neljästä tehtävästä, vaikka todellisuudessa tehtäviä on reilusti yli parisenkymmentä, jos kaikki työvaiheetkin laskisi mukaan. En kuitenkaan pysty pitämään niin valtavaa tehtävälistaa mielessä, joten olen pilkkonut aamuni helposti lähestyttäviin ja hahmotettaviin kokonaisuuksiin.

Välillä on hyvä kasata suurempia kokonaisuuksia, jotta estää mielen ylikuormittumisen.

Pilko pienemmäksi


Päinvastainen esimerkki on Nyt on aika -viikkokirjeen kirjoitusprosessi. Siinä puran työvaiheet pieniin helposti lähestyttäviin kokonaisuuksiin, jotka voin ripotella viikkoaikatauluuni.

Tekstin luominen sisältää seuraavat vaiheet:

  1. aiheen mietintä
  2. luonnos
  3. luonnoksen siirto kirjepohjaan
  4. 1. editointi + kuvituksen mietintä ja teko
  5. 2. editointi
  6. oikolukijalle lähetys
  7. oikolukijan kommenttien huomiointi + 3. editointi
  8. tarvittaessa uudelleen oikolukijalle lähetys
  9. oikoluku ja editointi (tarvittaessa useamman kerran)
  10. varmistus, että kaikki on kunnossa lähetystä varten + kirjeen ajastus

Kalenterissani vaiheet näyttävät tältä:

  1. ensi viikon kirjoitusaiheet
  2. vko-kirje luonnos
  3. MailChimp pohja
  4. vko-kirje editointi 1
  5. vko-kirje editointi 2
  6. vko-kirje oikolukijalle
  7. vko-kirje editointi 3
  8. vko-kirje viimeistely
  9. vko-kirje ajastus

Nämä kokonaisuudet ovat kuitenkin jo niin pieniä, että ne ovat minulle helposti lähestyttäviä.

Jos kirjoittaisin kalenteriini ainoastaan kirjoita viikkokirje tai pahimmillaan vain viikkokirje, todennäköisesti ei tapahtuisi mitään. Joko minua ahdistaisi liikaa, kun kuvittelisin, että pitää saada kerralla valmista, tai yksinkertaisesti en vain osaisi päättää mistä aloittaa.

Nyt kun kalenterissani lukee vko-kirje luonnos, tiedän, että pystyn siihen. Kun editointi 1, tiedän, että pystyn siihenkin. Siten hiljalleen yksi askel ja vaihe kerrallaan viikkokirje valmistuu ja lopputulos on aina tilaajien sähköposteissa varhain maanantaiaamuna.

Löydä sinulla toimiva taso


Haasteena on löytää kunkin tavoitteen ja tehtävän kohdalla taso, joka toimii sinulla eli saa sinut toimimaan tavoitteesi eteen. Kun huomaat lykkääväsi jotain tehtävää, mieti olisiko se tarpeen pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin vai koota suurempiin.

Kun tavoitteesi ovat paloiteltu sinulle sopivan kokoisiin kokonaisuuksiin, saat asioita aikaan. Tehtävään on huomattavasti helpompi käydä käsiksi, kun hahmotat sekä alun että lopun.

En väitä, että tehtävien lykkääminen ja välttely olisivat täysin vältettävissä tällä metodilla. Sinusta pitää myös löytyä tahto ja motivaatio asian tekemiseen. Jos sinulla ei ole mitään motivoivaa syytä tai ulkopuolista painetta, etkä pysty asian tekemistä mitenkään perustelemaan itsellesi, jää tehtävä todennäköisesti tekemättä.


Siivous - maratoni vai sadan metrin pikajuoksu?


Otetaan vielä esimerkiksi yksi erittäin arkinen toimi, joka kaipaisi monilla hieman pienempiin kokonaisuuksiin pilkkomista. Harva motivoituu suursiivouksesta, joten miksei siivousta voisi ajatella maratonin sijaan lyhyinä sadan metrin pyrähdyksinä. Kun odotat ruoan valmistumista, ehdit pyyhkiä yhden pöytäpinnan, ehkä myös liesituulettimen ja uunin oven. Toisella kertaa kastelet kukat.

Yleensä aina kun odotan keittiössä jotain, teen jonkun pienen ylläpitotehtävän sillä aikaa. Siten minun ei tarvitse erikseen varata aikaa siivoamiselle, kun teen sitä aina odotusajalla. Odottaessa on helpompi tarttua rättiin ja siivota. Silloin tiedän, että se kestää vain muutaman sekunnin tai minuutin ja sitten se on ohi. Tiedän, että pystyn siihen, sillä loppu häämöttää jo todella lähellä.

Ryhdytkö nyt pilkkomaan vai kasaamaan?


Jos tavoitteesi on yksi iso möykky, pilko sitä pienempiin kokonaisuuksiin kunnes alat hahmottaa tehtäviä, joihin voisit tarttua. Mitkä tavoitteet ja tehtävät sinun kannattaisi nyt pilkkoa pienempiin askeliin, jotta ne olisivat helpommin otettavia?

Jos taasen tavoitteesi on sirpaleina, mieti mitkä olisivat luonnollisia kokonaisuuksia. Mitkä tehtävät sinun kannattaisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta ne eivät tuntuisi niin uuvuttavilta?

Kun tavoitteesi koostuvat helposti lähestyttävistä kokonaisuuksista, sinun on huomattavasti helpompi tehdä asioita niiden eteen.




Haluatko inspiraatiota maanantaiaamuihisi? Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti