29. toukokuuta 2018

Mitä sinä haluat?

Tällä viikolla pyydän sinua kiinnittämään huomiota siihen, mihin panostat ja käytät aikasi.

Ajankäyttösi ja vaivannäkösi paljastavat, mitä sinä oikeasti pidät tärkeänä.

Onko jokin asia,
  • jolle revit aikaa, oli tilanne melkein mikä tahansa?
  • jota edistät säännöllisesti, vaikka tuntuisi, ettei asia etene mihinkään?
  • jossa olet sinnikäs vastoinkäymisistä huolimatta?
  • jossa kokeilet aina jotain uutta, kun vanhat keinot eivät tuo tulosta?
  • jonka oikeasti haluat toteutuvan, et vain tiedä milloin ja miten, mutta jatkat kunnes saavutat haluamasi?

Mitä pidit aiemmin tärkeänä?


Mitä tällaisia asioita sinulla oli aiemmin? Minkä eteen teit kaikkesi, kunnes saavutit sen?

Jos menneessä saavuttamasi asiat ovat vieläkin tärkeitä sinulle, annatko niille niiden ansaitseman huomion ja arvostuksen tänäkin päivänä, vai olisiko tarpeen tehdä muutos?





Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

22. toukokuuta 2018

Kun mikään ei koskaan onnistu ja kaikki menee aina pieleen

Kun saan viikkokirjeeni tai blogini lukijalta kysymyksen tai ongelman, johon hän kaipaisi ratkaisua, ilahdun suunnattomasti, sillä rakastan haasteita ja auttamista. Usein viestin luettuani ensimmäinen ajatukseni kuitenkin on, että kunpa saisin tämän ihmisen nenäni eteen. Haluaisin niin kovasti päästä esittämään hänelle tarkentavia kysymyksiä, jotta saisin todellisen ongelman selville.

Aina kaikki tai ei mikään koskaan


Useimmiten asiat esitetään todella ylimalkaisesti. Yleistetään sanoilla kuten 
  • aina
  • kaikki
  • kukaan
  • koskaan
  • milloinkaan
  • mikään
  • ikinä

Ensinnäkään en usko, että esitetyt asiat ovat niin mustavalkoisia, että joku asia oikeasti tapahtuisi joko aina tai ei koskaan.

Yleistäminen on suosittu tehokeino, jota käytetään yleisesti kommunikoinnissa tai asioiden esittämisessä, mutta se toimii valitettavan harvoin - ainakaan jos haluaa jotain rakentavaa saada aikaiseksi. Olet varmasti itsekin huomannut negatiivisen vaikutuksen, jos olet aloittanut palautteen antamisen sanoilla "sinä et koskaan..." tai "sinä aina...".

Kehuissa ja positiivissa asioissa yleistäminen saattaa tuntua liioittelulta eikä siksi niin uskottavalta, mutta toki joskus se on ihan paikallaan. Kuka nyt ei haluaisi kuulla olevansa aina yhtä ihana ja rakastettava.

Haluatko varmasti juuri sitä?


Sen lisäksi, että en usko esitetyn asian olevan ihan niin mustavalkoinen kuin on annettu ymmärtää, en usein usko, että esitetty asia on se todellinen ongelma.

Ongelma on jossain syvemmällä, tai se koskee jotain tyystin toista asiaa, mutta kun todellista ongelmaa ei nähdä tai ei haluta nähdä, on helpompi syyttää jotain toista näennäistä ongelmaa. Jotain, mistä on helpompi saada ote. 

Hyvä esimerkki tästä on, että pitäisi laihtua viisi kiloa, jotta voisi olla onnellinen. Tällöin kaikki huomio laitetaan painonpudotuksen saavuttamiseen eikä siihen, miten ja mistä ylipäänsä tuntea onnellisuutta. Pahoittelen, jos seuraava paljastukseni tuottaa sinulle pettymyksen, mutta voin vakuuttaa sinulle, että viiden kilon pudotus ei tuo sinulle kaipaamaasi kokonaisvaltaista onnen tunnetta.

Toinen yleinen murehtimisen aihe tuntuu olevan aikaansaamattomuus. On joku asia, jota ei vain millään saada tehtyä tai se jää aina viime tippaan.

Joskus kyse on vain siitä, että asia pitää asettaa itselleen ensin sopivan kokoisiin palasiin tai luoda konkreettiset tavoitteet.

Mutta joskus asian pitäisi vain antaa olla ja jättää tyystin tekemättä. Ei tarvitse etsiä aikaa, vaan on vain osattava päästää irti asiasta, joka ei ole kiireinen eikä tärkeä eikä siten tekemisen väärtti.

Mitä oikeasti haluat muuttaa?


Yleistämisen, näennäisen ongelman esittämisen ja harhauttamisen takia on monesti todella haastavaa lähteä vastaamaan lukijan kysymykseen. Kun kysymys ei ole tarkka, on erittäin epätodennäköistä, että vastaukseni osuisi maaliin ja olisi suora vastaus siihen, mitä lukija kysyy.

Haluan kuitenkin ehdottomasti jatkossakin yrittää parhaani mukaan vastata lukijoideni esittämiin kysymyksiin. Kovasti toivon, että esittämäni vastakysymykset saavat aikaan ahaa-elämyksiä, joiden avulla kysyjä pääsee oikean ongelman jäljille. 

Mikä on oikea ongelma?


Tarkentavien vastakysymysteni tarkoitus ei ole mitenkään vähätellä esitettyjä ongelmia, vaan haluan vain varmistaa, että energiaa ja aikaa käytetään oikean ongelman ratkaisemiseen.

On turha pohtia, minkä värisen tai edes minkä auton ostaa, jos oikea valintatilanne on enemmänkin, kannattaako autoa edes hankkia vai voisiko sittenkin jokin muu liikkumismuoto olla parempi.

Tai miten saisin itseni käymään kolme kertaa viikossa salilla, jos oikeasti lähtisin niin paljon mieluummin vaikka uimaan, tanssitunnille tai lenkkipolulle.

Tai miten nyt vihdoin laihtuisin sen viisi kiloa, kun oikea ratkaisu olisi oppia hyväksymään ja rakastamaan itseään juuri sellaisena kuin nyt on.

Mikä on sinun ongelmasi?


Minkä koet olevan sinun suurin kompastuskivesi tällä hetkellä omannäköisen elämän luomisessa tai mihin sinä kaipaat apua juuri nyt? Saat jätettyä aihetoiveesi tai kysymyksesi blogin palautelomakkeen kautta.






Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

15. toukokuuta 2018

Aina kaikki vai ei mitään koskaan?

Tälle viikolle saat yksinkertaisen havainnointitehtävän.

Kiinnitä huomiota siihen, missä tilanteissa yleistät asioita eli käytät sanoja kuten
  • aina
  • kaikki
  • kukaan
  • koskaan
  • milloinkaan
  • ikinä

Huomioi yleistävät sanat niin puheessasi, kirjoituksessasi kuin ajattelussasi.

Kun huomaat käyttäväsi tai haluavasi käyttää yleistävää sanaa, mieti, onko se oikeasti paikallaan vai voisitko käyttää jotain tilannetta paremmin ja oikeammin kuvaavaa termiä.

Havainnoinnin myötä alat varmasti myös kiinnittää huomiota, kun muut yleistävät. Riippuen mistä tilanteesta on kyse, voit ehkä ystävällisesti kyseenalaistaa heidän sanavalintansa.

Harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia kuin puheessamme annamme ymmärtää. Rikasta maailmaasi ja kommunikaatiotasi lukemattomilla eri harmaan sävyillä ja anna itsesi yllättyä tarkemman viestinnän positiivisista vaikutuksista.





Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

8. toukokuuta 2018

Parempi elämä 5 minuutissa

Kerroin viime viikolla yksinkertaisesta harjoituksesta, jossa kirjoitat viisi minuuttia unelmaelämästäsi.

Olen tehnyt kyseistä tai vastaavaa harjoitusta jo useamman kerran, mutta nyt vasta otin sen säännölliseen ohjelmaani.

Aikaisemmin tuo harjoitus on jotenkin lannistanut. En ymmärtänyt, miksi ihmeessä ajattelisin omaa unelmaelämääni. Eikö siitä vain masennu, kun ei sitä kuitenkaan erittäin todennäköisesti voi saavuttaa.

Kuitenkin jos vaihtoehtoisesti lähden epäuskoni takia pienentämään unelmaani sellaiseksi, että koen sen voivani saavuttaa, se ei ole enää unelmani, eikä se siten inspiroi.

Iloinen jälleenkohtaaminen


Viimeisin kohtaaminen tuon harjoituksen kanssa oli pari kuukautta takaperin Varapuun valmennuksessa, jossa kehotettiin jatkamaan harjoituksen tekoa kerran kuussa. Kerrankin olin kuuliainen ja merkitsin harjoituksen kalenteriini neljän viikon päähän, jotta muistaisin tehdä sen. 

Tehtyäni harjoituksen ensimmäisen kerran kotona valmennuksen jälkeen tuntui kuin olisin vihdoin oivaltanut, mistä koko harjoituksessa on kyse. Merkitsin sen jälleen kalenteriini neljän viikon päähän, mutta tehtyäni sen nyt kaksi kertaa neljän viikon välein tuntuu tuo aikaväli liian harvalta. 

Haluan ehdottomasti miettiä unelmaelämääni useammin, kun nyt olen vihdoin tajunnut, mistä tuossa harjoituksessa on kyse. Seuraavaksi kokeilen tehdä harjoitusta viikon välein, kunnes asiat alkavat kunnolla hahmottua ja kirkastua ja viikon väli alkaa tuntua liian tiheältä.

Harjoituksen toistamisessa on se idea, että huomaat, mitkä toiveet pysyvät. Pikku hiljaa alat löytää sen, mitä oikeasti syvällä sisimmässäsi haluat. Alat huomata paremmin tilaisuuksia, joissa voit ottaa askeleita oikeaan suuntaan.

Toki joskus tulee otettua harha-askeleita tai tulee takapakkia, mutta siitä ei tule lannistua. Se on oppimisenpaikka, jotta jatkossa olet vielä varmempi siitä, mikä on oikea suunta. 

Olen jo matkalla


Tehtyäni tuon harjoituksen nyt kolme kertaa kahden kuukauden aikana oivalsin, että olen jo edennyt kohti unelmaelämääni. En ole vielä päässyt unelmaani, mutta olen päässyt lähemmäksi sitä, ja tajusin, että se on tämän harjoituksen idea ja voima ja siksi haluan nyt ehdottomasti jatkaa sen tekoa säännöllisesti. Ehkä jatkossa muutoksia parempaan tapahtuu vielä joutuisammin.

Muistan vielä aiempina vuosina kirjoittamiani tekstejä unelmaelämästäni ja yllätyin kuinka samanlaisena näen yhä edelleen unelmaelämäni. Voisi kuvitella unelmien muuttuvan, kun elämäntilanteet muuttuvat, mutta monet asiat ovat kuitenkin pysyneet samana vuosien varrella harjoitusta tehdessä.

Oikeat suuntaviivat


Toki jotkut unelman yksityiskohdat muuttuvat ja jotkut asiat tarkentuvat. Viimeksi harjoitusta tehdessäni epäröin miettiessäni kodistani näkyvää maisemaa. Halusin kirjoittaa merinäköalalla, mutta mietin, että kaipa se voisi olla järvikin. Että miksi sen täytyy olla meri. Hetken epäröityäni päätin kirjoittaa järvi- tai merimaisemalla, mutta heti sen kirjoitettuani alkoi tuntua pahalta ja vedin järvivaihtoehdon äkkiä yli. Sitten pystyin taas jatkamaan unelmaelämäni kuvailua.

Ilmeisesti unelmani on merimaisema, vaikka järjellä ajateltuna minulle kelpaisi tai riittäisi järvimaisemakin. Mutta kyllähän nuokin sanat, miten asiasta nyt kirjoitan, paljastavat, että koen järven olevan tyytymistä, eikä unelmaelämä ole tyytymistä. Jostain sisältäni kumpuaa halu merimaisemaan, mitä en pysty järjellä selittämään. Jokin vain vetää merta kohden, ja nyt kun ajattelen elämääni, niin kyllä minulla on parempi olo meren läheisyydessä kuin sisämaassa. Merimaisema tuntuu oikealta.

Älä odota, vaan tee nyt, mitä voit


Toinen iso oivallus oli, että vaikka unelmaelämäni puitteet ovat hulppeat, se ei estä minua toteuttamasta unelmaelämäni toimintoja jo nyt, vaikkakin sitten vaatimattomimmissa olosuhteissa. Siten pääsen välittömästi toteuttamaan ainakin osia unelmaelämästäni.

Unelmassani aloitan aamuni joogalla isolla lämmitetyllä terassilla samalla merimaisemaa ihaillen.

Edelleen unelmoin päivieni aloittamisesta joogalla, vaikka fakta on, että useimmat aamuni aloitan nykyään joogalla. Olen vihdoin toteuttanut sen osan unelmastani. Siihen meni vuosia, mutta nyt se on todellisuutta.

Siitä lähtien kun aloitin joogan harrastamisen vuonna 2010, haaveilin, että joskus aloittaisin aamuni joogalla. Vuodet kuluivat eikä asialle tapahtunut mitään. Ensin en kokenut, että osaamiseni olisi mahdollistanut sen kotona tehtäväksi ja aikatauluni eivät antaneet myöden käydä aamuisin kodin ulkopuolella ohjauksessa.

Sitten kun nettipalvelut mahdollistivat ohjauksen missä tahansa, minulla ei ollut kotonani tarvittavia puitteita. Joko ei ollut tilaa tai jos oli tilaa, ei ollut omaa rauhaa.

Lopulta sain tarvittavat puitteet eli riittävän ison asunnon ja oman rauhan. Sisustin olohuoneeni siten, että keskelle lattiaa jäi iso tyhjä tila. Esittelen sen vieraille tanssilattiana (missä tarkoituksessa sitä toki myös käytän), mutta ensisijainen idea tyhjässä tilassa on, että mahdun levittämään siihen joogamaton ja ojentamaan kädet ja jalat joka suuntaan ilman että tarvitsee varoa mitään.

Nyt joogaan melkein joka aamu. Minulla ei ole merimaisemaa, mutta aika lailla kaikki muu minulla on unelmani siitä osasta. Lisäksi voin tarvittaessa sulkea silmäni ja kuvitella maiseman. Mutta tuossa asiassahan pääasia on tekemisessä. Miksi odottaisin sitä unelmien asuntoa isolla terassilla ja merimaisemalla, kun voin toteuttaa unelmani jo nyt joka aamu tämänhetkisessä elämäntilanteessani.

Nauti siitä, mitä sinulla on


Toinen asia, josta muistan haaveilleeni aiempina vuosina, oli vaatehuone. Unelmassani vaatehuoneessani on kattoikkuna, meikkipöytä ja se on niin suuri, että siellä on ilo valmistautua päivään ja pukeutua.  

Nykyään minulla on vaatehuone! On ollut jo viimeiset kolme vuotta ja rakastan sitä.

Tänä keväänä olen vielä siivonnut sitä rankalla kädellä, joten nyt se alkaa vihdoin myös olla sellainen, että sinne on ilo mennä. Vaatteet ovat siististi järjestyksessä ja vaatevarastoni alkaa pikkuhiljaa olla nautinnollinen, eli vaatteet ovat sellaisia, joista tykkään ja joissa on hyvä olla. Tavoitteena on saada siivottua kaikki ylimääräinen, ahdistava ja epämukava pois.

Kattoikkunaa ei ole eikä tule tähän asuntoon, mutta ehkä kun lamppu palaa, voin ostaa kirkkaamman version tilalle.

Valmistaudu unelmaelämääsi


Olen itseasiassa todennut, että mitä enemmän karsin ja siivoan, sitä enemmän viihdyn kodissani. Unelmassanikin kotini on siisti. Kaikelle on paikka ja löydän kaiken tarvittaessa. Eikä minun tarvitse odottaa unelma-asuntoani sen saavuttaakseni.

Jos en nyt opettele uusia tapoja toimia maallisen omaisuuteni kanssa, ei muutos tapahdu silmänräpäyksessä, vaikka siirtäisin tämän kaiken huomenna unelmakämppääni. Ei muutto ole avain siistimpään elintapaan. Todennäköisesti samat kasat kertyisivät edelleen keittiön pöydälle.

Haluttu elintapa on opeteltava nyt tässä hetkessä. Kun teen tästä kodista viihtyisän ja siistin ja luon kaikelle oman paikkansa, voin vain siirtää ne toimintatavat joku päivä unelma-asuntooni.

Viisiminuuttisilla voit saada valtavan muutoksen aikaan


Juon joka aamu vastajauhetuista pavuista valmistettua kahvia. Mielestäni se makunautinto verrattuna suodatinkahviin on siihen kuluvan muutaman minuutin arvoinen.

Tuollaisilla pienillä asioilla olen lähtenyt rakentamaan unelmaelämääni. Etenen kohti unelmaani pienin askelin, mutta etenen. Itseasiassa joka päivä kirjaimellisesti vähintään viiden minuutin ajan, sillä käytän joka päivä vähintään viisi minuuttia karsimiseen. Tällä hetkellä työn alla ovat epämääräiset paperikasat. Voin myöntää suoraan, että ne ahdistavat, mutta kun pilkon työn viiteen minuuttiin päivässä, pystyn siihen.

Etenen kohti unelmaani aktiivisesti vähintään viisi minuuttia päivässä ja päiväni koostuu jo monesta unelmaviisiminuuttisesta. 

Ehkä jonain päivänä päiväni kaikki viisiminuuttiset ovat unelmaelämääni.

Olisiko sinun aika ottaa ensimmäinen viisiminuuttinen nyt ja tehdä unelmaelämäharjoitus. Viisi minuuttia on niin lyhyt aika, että väitän sen löytyvän jokaiselta.

Kun vain uskallat valjastaa viisi minuuttia unelmointiin säännöllisesti, vaikutus elämääsi voi olla maaginen. Uskallatko kokeilla?





Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

1. toukokuuta 2018

5 minuuttia voi muuttaa elämäsi

Seuraava harjoitus voi hämätä yksinkertaisuudellaan. Mutta vaikka se on yksinkertainen eikä vie paljoa aikaasi, se ei tarkoita, etteikö se voisi myös olla todella tehokas.

5 minuutin harjoitus


Ota kynä ja paperia, tai vielä parempi jos sinulla on jokin vihko tai muistikirja, johon voit jatkossakin tehdä samaa harjoitusta.

Varmista itsellesi oma rauhallinen tila viideksi minuutiksi. Tiedän, että se voi olla jollekin haastavaa, mutta nyt puhutaan viidestä minuutista. Pystyt siihen, jos oikeasti haluat. Tai jos viisi minuuttia on mahdoton, ota se mikä otettavissa on, ja tee harjoitus vaikka siitä näkökulmasta, miten sinulla jatkossa olisi mahdollisuus ottaa omaa aikaa viisi minuuttia.

Kirjoita viisi minuuttia omasta unelmaelämästäsi.

Siinä se on.

Kirjoitat vain, mitä mieleesi tulee.

Ensi viikolla kerron sinulle, mitä vaikutuksia harjoituksella on ollut omaan elämääni ja miksi koen, että jokaisen pitäisi tehdä tämä harjoitus säännöllisesti.





Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.