27. marraskuuta 2018

Kuinka paljon turhaa kannat mukanasi päivittäin?

Uskon, että meistä jokainen kantaa mentaalista kuonaa mukanaan - määrä vain vaihtelee.

Ylimääräisen mentaalisen kuorman lisäksi moni kantaa myös turhaa fyysistä painoa mukanaan.

Missä sinun ylimääräinen painolastisi on?
Kehossasi?
Taskuissasi?
Laukussasi?

Miten voisit keventää päivittäin mukanasi kantamaasi kuormaa?




Haluatko jatkossa tekstit suoraan sähköpostiisi joka maanantaiaamu?
Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.

Lisäksi saat heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

20. marraskuuta 2018

Lomaoivalluksia - osa 2: Hyvätkin rutiinit unohtuvat nopeasti

Arvasin, että töihinpaluu tulisi olemaan vaikeata neljän viikon loman jälkeen. Jos ei muuten, niin ainakin fyysisesti. Siksi olinkin sopinut jo ennen vuosiloman alkamista, että aloitan työt kahdella joustovapaalla, jotta saan alkuun lyhyemmän kolmen päivän työviikon.

Hidastetussa filmissä 

Lopulta töihinpaluu oli vielä vaikeampaa kuin osasin etukäteen kuvitellakaan. Ensimmäisenä työaamuna tuntui kuin olisin ollut hidastetussa filmissä.

Onneksi olin varannut perustoimien lisäksi aikaa myös aamusivuille ja kirjoittamiselle, joten vaikka aamurutiinit veivät paljon enemmän aikaa kuin ennen lomaa, ehdin silti tehdä kaikki perustoimet ja lähteä ajallaan töihin.

Ensimmäinen työviikko menikin sitten yllätyksekseni perusaamurutiinien uudelleenopettelussa ja jouduin skippaamaan puolituntisen kahvihetkeni tietokoneella täysin.

Takaisin tietokoneelle

Toiselle työviikolle otin tavoitteeksi tietokoneelle paluun. Kaipasin aamuista kahvihetkeäni tietokoneen ääressä, kun on aikaa keskittyä kirjoittamiseen ja muihin tärkeisiin asioihin.

Onneksi olin saanut aamurutiinit jälleen sujumaan nimensä mukaisesti rutiinilla, joten minulla jäi aikaa istahtaa koneen ääreen. Enää aikaa ei kulunut sen miettimiseen, että mitä söinkään aamiaiseksi ja missä järjestyksessä ja mitä kaikkea pitikään tehdä.

Unta ja lepoa

Kolmannella lomanjälkeisellä työviikolla päädyin yllättäen sairaslomalle.

Edellisen viikon olin ollut perehdytyksessä uuteen fyysisesti raskaaseen työtehtävään vieraassa yksikössä. Sen lisäksi yksityiselämässäkin oli mullistuksia - niin hyviä, jännittäviä kuin surullisiakin. Kokonaisrasitus oli käynyt liian suureksi.

Tuo viikko kului siis levätessä ja pitkiä yöunia nukkuessa, ja lauantaina olin saattamassa isoisääni viimeiselle matkalleen. Sen jälkeen olo vihdoin helpotti. Olin ilmeisesti stressannut hautajaisia alitajuisesti enemmän kuin tajusinkaan.

Liikettä niveliin

Fyysisesti raskas työ vaatii, että keho on kunnossa, joten neljännellä viikolla oli korkea aika palata liikunnan pariin. Se oli nyt helppo integroida takaisin aamuihini, sillä edellisen viikon lepo oli ladannut akkuni ja korjannut unirytmini työrytmiin sopivaksi.

Aloitin kevyen armollisesti suosikkiliikuntalajillani eli joogalla. Siinä on niin helppo valita kuormitustaso päivän jaksamisen mukaan ja se tekee aina hyvää.

Mutta vaikka aloitin kevyesti, oli ensimmäinen joogakerta silti tuskallinen. Tunsin niin selvästi, etten ollut viikkoihin tehnyt mitään. Kehoni janosi huolenpitoa, ja nyt se vihdoin sai taas sitä.

Summa summarum: aamurutiinit ovat ihan parasta

Saatuani vihdoin kaikki aamurutiinini takaisin totesin, että ne ovat hyvät rutiinit. Niiden jälkeen on hyvä lähteä töihin.

Aamurutiinini pitävät minusta huolta kokonaisvaltaisesti. Niiden avulla huomioin mieleni (aamusivut) ja kehoni (aamujuoma, liikunta ja aamupala), hemmottelen itseäni nautinnoilla (tee, aamupala ja latte), mutta myös haastan itseäni (liikunta ja kirjoittaminen).

Viihdettäkään ei aamuistani puutu. Aamupalalla katson useimmiten hetken jotain lempisarjaani ja kun valmistaudun töihin lähtöön, kuuntelen musiikkia.

Rakastan aamurutiineitani ja aion pitää niistä kiinni. Saatuani ensin 3-4 tuntia itselleni, voin paljon kivuttomammin antaa seuraavat 7-10 tuntia palkkatyölleni.


Haluatko jatkossa tekstit suoraan sähköpostiisi joka maanantaiaamu?
Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.

Lisäksi saat heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

13. marraskuuta 2018

Päivän pakolliset (hyvällä tavalla)

Mitä sinä haluat ehdottomasti kuuluvan päiviisi?
Mistä asioista rakentuu sinun hyvinvointisi?

Entä mitä niistä asioista voisit hoitaa heti aamulla? Parhaimmillaan jo ennen kuin muiden vaatimukset hyökkäävät kimppuusi.




Haluatko jatkossa tekstit suoraan sähköpostiisi joka maanantaiaamu?
Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.

Lisäksi saat heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.

6. marraskuuta 2018

Lomaoivalluksia - osa 1: Tavarapaljous ei tuo onnea

Olin 21 kuukautta putkeen töissä ilman lomaa. Vapaata olivat vain viikonloput, arkipyhät ja muutamat sairaslomat.

Kun vihdoin pääsin vuosilomalle, lähdin mökille heti kun mahdollista. Halusin nopeasti irti arjesta, jotta osaisin päästää irti töistä.

Kotiinpaluu herätti todellisuuteen

Vajaa kuusi vuorokautta mökillä riitti hienosti arkirutiineista irtaantumiseen, mutta jo lähestyessämme kehä kolmosta, aloin tuntea oloni epämiellyttäväksi.

Kotiovesta sisään astuttuani ahdistus pamahti päälle. Tuskastuin välittömästi tavaramäärään kotonani.

Lisäksi ensimmäisenä yönä kotiinpaluun jälkeen näin heti unta töistä. Viikko ei siis ollut riittävän pitkä aika nollaamiseen.

Mökkielämän ihana vaatimaton vapaus

Huomasin, että olin mökillä nauttinut suunnattomasti mutkattomasta elämästä ilman jatkuvia valintoja ja päätöksiä.

Mökillä oli vain aikaa olla. Ei ollut aikatauluja eikä kiire mihinkään. Saunoin ja uin niin kauan kuin huvitti, enkä niin kauan kuin saunavuoro antoi myöden. Söimme silloin, kun oli nälkä. Menimme nukkumaan, kun väsytti ja nukuimme niin pitkään kuin unta riitti. Tuo loman suoma vapaus tuli tarpeeseen molemmille.

Kumpikaan ei kaivannut tekemistä, mutta koska olimme lähellä, kävimme sukuloimassa. Nuo vierailut veivät lomastamme pari päivää, mutta mielestäni ne olivat sen arvoisia, sillä sitä ei koskaan tiedä, kuinka paljon aikaa itse kullekin vielä suodaan.

Kaipaan yksinkertaisempaa elämää

Suurin oivallukseni mökkilomasta oli, että kaipaan vielä nykyistä yksinkertaisempaa elämää. Haluan vielä karsia ja vähentää. Luoda tyhjää tilaa olemiselle ja luovuudelle.

Hetken poissaolo kotoa herätti siihen, että lopputulos ei vielä ole haluamani. Kotini ei vielä ole sellainen, johon palaan mielelläni reissun jälkeen. Se vaatii vielä työstämistä - pääasiassa luopumista.

Mihin esimerkiksi oikeasti tarvitsen yli kaksikymmentä erilaista kahvi- ja teekuppia, kun talouteni on korkeintaan kahden hengen vahvuinen tällä hetkellä ja juon kuitenkin aamukahvini aina yhdestä ja -teeni toisesta suosikkikupista.

On jatkettava karsimista

Olen luopunut jo paljosta, mutta nyt on tullut aika jatkaa niiden esineiden ja asioiden karsimista, jotka eivät tuo iloa tai eivät ole tarpeellisia.

Työpisteeni vieressä olevat Hidasta elämää Voimauttavat kysymykset -kortit puhuttelevat ja muistuttavat minua tällä hetkellä tästä tarvittavasta muutoksesta:
  • Onko jotakin mistä minun tulisi luopua, jotta pääsen eteenpäin?
  • Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos päästän irti asioista, jotka eivät palvele minua enää?


Haluatko jatkossa tekstit suoraan sähköpostiisi joka maanantaiaamu?
Tilaa Nyt on aika -viikkokirje.

Lisäksi saat heti ohjeen onnistuneen päivän luomiseen, sillä oikea aika aloittaa on juuri nyt.


Tämä blogiteksti syntyi rakkaudella ilman sponsorointia tai affiliaattilinkkejä.