7 vinkkiä parempaan vointiin välittömästi

Joskus vain on huono fiilis, tai ei ainakaan niin hyvä fiilis kuin haluaisi. Tähän voi onneksi saada muutoksen aikaan nopeasti vaikuttamalla omiin ajatuksiinsa (7 vinkkiä parempaan mieleen välittömästi). Joskus kuitenkin voi jäädä noidankehä päälle. Tuntuu kuin omat huonot ajatukset vain pyörii ympyrää eikä niistä pääse millään eroon.

Jos huomion keskittäminen positiivisempiin ajatuksiin ei onnistu, voi lähteä hakemaan muutosta kehon kautta. Keho ei välitä siitä mitä ajattelet, se välittää vain siitä mitä teet kehollasi. Tästä hyvänä esimerkkinä on hymyily.

Kun olet iloinen ja hymyilet, elimistösi tuottaa ja levittää kehoosi hyvän olon hormoneja. Hyvän olon hormonien tuotanto ei kuitenkaan ole linkitettynä ajatuksiisi vaan kehosi toimintoihin. Täysin saman vaikutuksen saat siis aikaan kehossasi pelkästään pakottamalla hymyn kasvoillesi, vaikka mielessäsi ei olisikaan mitään iloisia asioita. Jos hymy ei luonnistu, pelkkä kynän hampaiden väliin laittaminen riittää, sillä se aktivoi samat lihakset kuin hymyillessä. Ihanan yksinkertaista ja helppoa, eikö totta. Pakottamalla hymyn kasvoillesi, hymyilet kohta aivan aidosti, kun hyvän olon hormonit leviävät kehoosi.

Samaan periaatteeseen perustuu naurujooga. Kun alkuun pakotat itsesi tekonauramaan, pian huomaat nauravasi jo aidosti. Tutkimusten mukaan leikki-ikäiset lapset nauravat päivässä noin 300-400 kertaa. Aikuinen vain 15 kertaa. Mihin on meidän naurut jäänyt? Nyt olisi korkea aika lisätä omaa nauruaikaansa, etenkin kun naurulla on niin valtavan hyvät vaikutukset omaan olotilaan ja mieleen. Muistelepa miltä sinusta tuntuu kunnon naurukohtauksen jälkeen. Hymy on korvissa, mieli korkealla ja vatsalihakset kipeänä. Sellainen treeni tekisi hyvää ihan jokaiseen päivään, ja vielä mieluusti useita kertoja päivässä.

7 vinkkiä parempaan vointiin välittömästi

1) Hymyile
Jos et saa hymyä muuten kasvoille, niin laita kynä hampaiden väliin. Vaikutus on täysin sama kehossasi.

2) Naura
Muistele jotain hauskaa sattumusta, pyydä kaveria kertomaan vitsi, lue vitsikirjaa tai katso netistä hauskoja videoita. Kunnon nauru virkistää kehon ja mielen, ja vahvistaa vatsalihaksia. Suosittelen monen monta annosta päivittäin.

3) Ota hyvä ryhti
Ota ryhdikäs asento. Suorista selkä, laske hartiat alas ja taakse, ryhdistä rinta eteen ja nosta katse hieman yläviistoon. Pidä yllä.

4) Laita liikettä niveliin
Hypi paikallasi sata kertaa. Saat veren kiertämään ja kehosi hereille.

5) Tanssi kuin kukaan ei olisi näkemässä
Laita lempimusiikkisi soimaan, laita tanssijalalla koreaksi ja peppu ja kädet heilumaan.

6) Kosketa
Kosketuksella on maaginen parantava voima. Halaa lähimmäistä, hoida viherkasveja, silitä eläintä, anna veden hyväillä ihoasi kylvyssä tai suihkussa, pyydä lähimmäistä hieromaan hartioitasi tai hiero itse itseäsi, tuota itsellesi hyvä olo... vain mielikuvituksesi on rajana.

7) Hengitä syvään
Jos et muuhun kykene, niin hengitä ainakin muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Yhdistä tähän vielä hyvä ryhti, niin hyvä tulee.

Kosketuksen voima

Jokainen kaipaa kosketusta. Aivan jokainen.

Aiheeseen tutustuessani löysin todella mielenkiintoisen tutkielman kosketuksen merkityksestä.

Tässä muutamia poimintoja ja suoria lainauksia kyseisestä Jukka Koposen pro gradu -tutkielmasta. Vaikka tulikin hieman pidempi artikkeli, niin suosittelen lämpimästi lukemaan loppuun saakka.

Kosketus

Vaikuttaa positiivisesti
> immuunijärjestelmään
> hengitykseen
> verenkiertoon
> kognitiivisiin kykyihin

Lisäksi aivojen hypotalamuksessa erittyy oksitosiinia, joka on sekä välittäjäaine että rauhoittava hormoni.

Oksitosiini vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti mm.
> verenpaineeseen
> sykkeeseen
> vatsan ja suoliston toimintaan
> tunteisiin

Lisäksi oksitosiini
> rentouttaa
> alentaa aggressiivisuutta
> ylläpitää tasapainoa ihmisen elimistössä

Kosketusmuodoista hieronta alentaa stressihormonien määrää ja lisää endorfiinin erittymistä elimistössä. Endorfiini vähentää kipua ja lisää hyvänolontunnetta. Matala endorfiinitaso on yhteydessä depressioon.

Jos ei ole ihmistä, jota koskettaa, voi turvautua eläinten, esineiden tai itsensä kosketteluun.

Lemmikkien koskettaminen

Lemmikin omistavat vanhukset elävät muita pidempään ja heillä on vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. Lemmikin silittäminen madaltaa verenpainetta ja pulssia ja vähentää stressiä.

Vaikutukset ovat toki vastaavat muillakin väestöryhmillä eikä vain vanhuksilla. Jokainen hyötyy eläinten koskettamisesta.

Esineiden koskettaminen

Seuraava oli mielestäni niin mielenkiintoista tekstiä, että alla suoria lainaus tutkielmasta:

Morris esittää, että ihminen voi kosketustarpeessaan turvautua myös erilaisiin esineisiin, jotka saattavat jäljitellä esimerkiksi jotakin lapsuudessa saatua kosketuskokemusta. Hänen mukaansa tupakka on eräs tällainen esimerkki ”esinehellyydestä”. Tupakan imeminen muistuttaa hänestä vahvasti vauvan äidin rinnan imemistä oraalisena kosketusmuotona ja sen rauhoittava vaikutus voi perustua samaan kuin tutti vauvalla. Lisäksi tupakassa on äidin rinnan tavoin mukana lämpöelementti ja imeskeltävän savun voi ajatella muistuttavan äidin lämmintä maitoa. Tupakan kaltaista suuhun liittyvää kosketusnautintoa tarjoavat hänen mukaansa myös purukumi (vrt. äidin nänni), erilaiset juomat kylmänä ja kuumana mukista ja pullosta – varsinkin pillillä nautittuna – sekä heinänkorsien ja helminauhojen hypistely huulilla.

Edelleen kosketuksen korvikkeina saattavat hänen mukaansa toimia myös muut kehoa kosketuksella stimuloivat keinot, kuten pehmolelujen syleily, tyynyt, sängyt, sohvat, nojatuolit, erilaiset vartaloa hyväilevät vaatteet ja kuumat kylvyt. Vesisängyissä ja kuumissa kylvyissä on Morriksen mukaan erityisen paljon jäljitelty kohdun kaltaista olotilaa, ja television kaikenlaisten ilmiöiden seuraaminen lasin takaa pehmeästä nojatuolista käsin muistuttaa äidin sylin turvaa pienenä lapsena pelottavaa ulkomaailmaa vastaan. Vaatteiden hypistely ja esimerkiksi käsien pitäminen taskussa taas ovat aikuisillakin yleisiä turvallisuuden ja hyvän olon tavoittelemisen keinoja.

Itsensä koskettaminen

Viimeinen keino saada kosketusta osakseen ilman muiden ihmisten tai esineiden apua on itsekoskettelu. Aiemmin esille tulleessa Fieldin tutkimuksessa tupakoitsijat olivat hyötyneet siitä, että aina tupakanhimon tullessa he hieroivat käsiään ja korvanlehtiään. Field luettelee myös muutamia ”huonoja” tapoja kosketella itseään kuten kynsien pureskelun, hiusten sipaisun ja sivelyn ja pakkomielteisen käsienpesun.

Morris sanoo, että monet itsekoskettelun tavat jäljittelevät toisen ihmisen hellää kosketusta ja ne tapahtuvat useimmiten kädellä ja kohdistuvat päähän. Käden painaminen poskea vasten, peukalon tai etusormen pitäminen huulilla, leuan tai ohimon tukeminen ja hiusten pyyhkäisy muistuttavat kaikki joko rakastavaisten koskettelun muotoja tai pienenä lapsena koettujen turvallisten kosketusmuotojen toistoa (esim. sormien ja huulten kosketus vs. äidin rinnan hapuilu ja imeminen, jne.). Useimmiten itsekoskettelu ilmenee jossakin stressaavassa tilanteessa ja sillä haetaan lohdutusta ja turvaa: Esimerkiksi naiset saattavat kauhistuessaan nostaa käden tai molemmat kätensä poskelle ja kynsien pureskelu on tuttu vaiva stressaantuneille ihmisille. Käsien ristiminen yli rinnan taas helpottaa ja tuo turvaa yleensä hieman uhkaavissa tai vieraissa sosiaalisissa tilanteissa.

Muita itsekoskettelun tapoja ovat Morriksen mukaan käden puristaminen toisella kädellä, jalkojen ristiminen (vrt. käsien ristiminen), jalkojen syleily ja niiden nostaminen rintaa vasten. Seksuaalisessa käyttäytymisessä tunnetuin itsehellyyden muoto on masturbointi.

Kosketuksella ylläpidät terveyttä

Monien allergioiden ja erilaisten sairauksien synnyn uskotaan myös johtuvan kosketuspuutteesta. Jotkut sairaudet voivat itsessään aiheuttaa koskettamattomuutta ja sitä kautta epäedullisia seurauksia (esim. autistiset lapset eivät useimmiten halua kosketeltavan itseään), mutta useissa tapauksissa tutkijat pitävät koskettamattomuutta itse sairauden synnyn syynä. Esimerkiksi astman, dermatiitin (ihotulehdus) sekä sydän- ja verisuonitautien ja kosketuspuutteen välillä on havaittu yhteyksiä. Sairastuneet lapset ovat usein perheestä, joissa äiti on koskettanut heitä hyvin vähän tai ei ollenkaan. Vastaavasti hierontahoidolla on saatu lievitettyä esim. astman oireita, ja paljon toisten ihmisten kanssa kontaktissa olevat (esim. avioliitossa elävät) näyttävät sairastuvan harvemmin esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.

Kosketus ja itsetunto

Tutkijat ovat myös löytäneet joitakin yleisluontoisia yhteisiä piirteitä vähän kosketteleville ihmisille. Heidän on raportoitu esimerkiksi olevan ahdistuneempia, jännittyneempiä sekä tyytymättömämpiä omaan kehoonsa kuin paljon koskettavat. Lisäksi heillä on todettu enemmän epäilyksiä toisia ihmisiä kohtaan, enemmän sosiaalista eristäytyneisyyttä ja tiukemmat ja autoritaarisemmat uskonnolliset käsitykset. Paljon koskettelevilla (ei välttämättä kuitenkaan paljon kosketusta vastaanottavilla, kirj. huom.) taas on havaittu yhteisinä piirteinä mm. vahva ”ego”, dominoivat piirteet luonteessa ja vähäinen taipuvaisuus syyllisyydentunnon kokemiseen.

Andersenin ym. tutkimus vahvisti, että vähän koskettelevilla on yhtäläisyyksiä myös kommunikointitavoissa: He ovat esimerkiksi vähemmän puheliaita, sulkeutuneempia, välttelevät enemmän kommunikointia ja heillä on matalampi itsearvostus kuin paljon koskettelevilla. Tutkimuksen tulokset myötäilivät aiempien tutkimusten samansuuntaisia tuloksia, vaikkakin siinä tutkittiin vain sukupuolten välistä kosketusta. Tutkimuksessa oli mukana 4000 yliopisto-opiskelijaa Yhdysvalloista.

Lue lisää Kosketuksen merkityksestä.

Etenkin, jos sinulla on lapsia tai työskentelet lapsien kanssa, niin tutkielmasta löytyy mielenkiintoisia juttuja, mm. väite, että kosketuspuute lapsuudessa johtaa fyysiseen väkivaltaan aikuisena ja että kehonkosketuksen puutteen uskotaan olevan oleellinen tekijä, kun puhutaan tunne-elämän häiriöistä kuten masennus, autismi, ylivilkkaus, seksuaaliset poikkeamat, huumeriippuvuus, väkivalta ja aggressiivisuus.

Mitä tästä opimme

Kosketa! Ja anna koskettaa!

Halaa. Paijaa. Käperry syliin. Ja kuten edellä opimme ei ole niin väliä mitä koskettaa, kunhan koskettaa.

Kosketuksella on oikeasti voima, sekä ennalta ehkäisevä että parantava voima. Hyödynnä sitä, sillä se voima on helposti kaikkien käytettävissä.